Ilmassa 15.11.2016

Ilmanlaadun mittauksia tehdään Suomessa sadalla asemalla

Ilmanlaadun mittauksilla saadaan tarkkaa tietoa ihmisten hengittämästä kaupunki-ilmanlaadusta, teollisuuspäästöjen vaikutuksista sekä puhtaiden alueiden taustapitoisuuksista.

Suomessa seurataan ilmanlaatua noin 100 mittausasemalla 60 kunnan alueella. Nykyisin ilmanlaadun mittaaminen on pääosin reaaliaikaista ja automaattista. Mittausasemien ylläpidosta vastaa noin 30 erillistä toimijaa, joista suurin osa on kuntia. Ympäristönsuojelulain mukaan kuntien velvollisuus on huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ilmanlaadun seurannasta sekä turvata hyvä ilmanlaatu. Alueella toimiva, päästöjä aiheuttava teollisuus osallistuu usein kuntien ilmanlaadun seurantaan rahoittamalla toimintaa. Tässä ns. yhteistarkkailussa ilmanlaadun seuranta kattaa sekä ilmanlaadun raja-arvojen valvonnan että teollisuuslaitosten päästöjen velvoitetarkkailun. Teollisuusympäristöissä seurataan erityisesti hiukkasten, rikkidioksidin, haisevien rikkiyhdisteiden, raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia.

Ilmatieteen laitos seuraa ilmanlaatua puhtailla tausta-alueilla

graafi
Ilmanlaatumittausten kehitys Suomessa vuosina 1972−2015.

Ilmatieteen laitos on ympäristönsuojelulain mukainen ilmanlaadun asiantuntijalaitos Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on huolehtia ilman epäpuhtauksien seurannasta Suomen puhtailla tausta-alueilla. Ilmatieteen laitoksen lakisääteisiä tehtäviä ovat ympäristönsuojelun tietojärjestelmän ilmanlaatuosan ylläpito ja ilmanlaadun kansallisen vertailulaboratorion toiminnasta vastaaminen. Näiden lisäksi Ilmatieteen laitos tekee ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ja menetelmäkehitystä sekä on aktiivinen toimija kansainvälisesti.

Suomen kuntien ilmanlaatumittausten tulokset ovat vielä toistaiseksi reaaliaikaisesti nähtävissä Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä ilmanlaatuportaalissa. Ensi vuoden aikana Ilmanlaatuportaalissa olevat tiedot siirretään Ilmatieteen laitoksen verkkosivuille. Tarkistetut mittaustiedot tallennetaan vuosittain tietokantoihin, joista ne ovat vapaasti saatavilla myös Ilmatieteen laitoksen avoimen datan rajapinnan kautta.

Ilmanlaatumittauksilla tietoa erilaisista ympäristöistä

Suurin osa ilmanlaadun mittausasemista on perustettu valvomaan, että ihmiset eivät joudu hengittämään terveydelle haitallisen suuruisia ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Nämä mittausasemat on tyypillisesti sijoitettu kaupunkien keskustoihin ja muille vilkasliikenteisille alueille. Kaupungeissa merkittävin päästölähde on liikenne ja kaupunki-ilmanlaadun mittaamisessa tärkeimmät ilman epäpuhtaudet ovat typpidioksidi ja erikokoiset hiukkaset. Huomiota herättävin ilmanlaatuongelma Suomessa on katupöly, jota esiintyy keväisin hiekoitushiekan ja asfalttipölyn noustessa ilmaan kuivilta kaduilta sekä syksyisin talvirengaskauden alussa.

Huomiota herättävin ilmanlaatuongelma Suomessa on katupöly.

Viime aikoina on kiinnitetty enemmän huomiota myös pientaloalueiden ilmanlaadun seurantaan. Pientaloalueilla kiinteistökohtainen lämmitys sekä puun polttaminen saunoissa ja takoissa voi aiheuttaa paikallisesti korkeita ja terveydelle haitallisia pienhiukkas- ja hiilivetypitoisuuksia. Myös erilaisten tie- ja rakennushankkeiden aiheuttamia ympäristön pölypitoisuuksia tarkkaillaan entistä useammin.

Ilmatieteen laitos tekee myös toimeksiannosta ilmanlaatumittauksia kaupunki- ja teollisuusympäristöissä. Ilmanlaatumittaukset voivat olla lyhytkestoisia kampanjamittauksia tai vuosien mittaisia ilmanlaadun seurantoja. Ilmatieteen laitos on esimerkiksi mitannut ilmanlaatua useimmilla Suomen kaivoksilla sekä hoitanut useiden vuosien ajan Tampereen Rantatunnelin rakentamiseen liittyvän ilmanlaadun seurannan ja raportoinnin. Ilmanlaatumittaukset tunnelin suuaukkojen läheisyydessä käynnistettiin vuosi ennen rakentamisen aloittamista ja niitä on jatkettu koko tunnelin rakennusajan. Mittausten avulla on voitu seurata rakennusaikaisia ilmanlaatuvaikutuksia. Tampereen ilmanlaatua seurataan tunnelin läheisyydessä vielä tunnelin valmistuttua.

Ilmanlaadun mittaustuloksista kerrotaan ilmanlaatuindeksillä

Ilmanlaadun mittauksilla saadaan tietoja sekä ulkoilman hetkittäisistä epäpuhtauspitoisuuksista että altistumisesta pitemmän ajanjakson aikana. Ilmanlaadun mittauksia käytetään tiedotettaessa asukkaita paikallisesta ilmanlaadusta. Viestinnässä käytetään

tunneli
Ilmanlaadun seurantaa Tampereen Rantatunnelin työmaan läheisyydessä.

ilmanlaatuindeksiä, joka kuvaa vallitsevaa ilmanlaatutilannetta joko hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi, huonoksi tai erittäin huonoksi. Ilmanlaadun mittausmenetelmien etuna on, että saadaan tarkkaa tietoa pitoisuuksien ajallisesta vaihtelusta tietyillä alueilla esimerkiksi vuorokauden, viikon tai eri vuodenaikojen aikana. Toisaalta pitkäaikaisista mittauksista saadaan tietoa ilmanlaadun kehittymisestä pitemmällä ajanjaksolla esimerkiksi vuosikymmenien aikana.

Ilmanlaatumittauksilla seurataan erilaisten päästölähteiden vaikutusta hengitysilmaan ja pyritään vähentämään haitallisia vaikutuksia ja varmistamaan asukkaille riittävän hyvä ilmanlaatu. Mittaustulosten avulla voidaan todentaa liikenneympäristön muutosten tai teollisuuden ympäristöinvestointien vaikutukset alueen ilmanlaatuun. Ympäristöviranomaiset saavat ilmanlaadun mittauksista luotettavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi esimerkiksi ympäristölupaharkinnassa. Ilmanlaadun mittaustuloksia käytetään myös suunnittelun ja kaavoituksen tukena.

Alkuperäinen kattavampi artikkeli on ilmestynyt Ympäristö ja Terveys -lehdessä:
yt6-2016_s12-16-high

Teksti:
Kuvat:

Antonin Halas, Emmi Laukkanen