Kolumnit 20.11.2016

Ilmastonmuutos ja arktinen alue

Arktinen alue toimii siis eräänlaisena varoituksena muulle maailmalle siitä, mitä tuleman pitää.

Arktinen alue on lämmennyt jo pitkään kaksi tai jopa kolme kertaa nopeammin kuin muu maailma. Tämä näkyy alueella hyvin konkreettisesti. Arktinen merijää on kaventunut pinta-alaltaan noin 40 % 1970-luvun lopusta. Arvio on, että Jäämeri on ensimmäistä kertaa jäävapaa kesäaikana 2030 – 2040. Arktinen alue toimii siis eräänlaisena varoituksena muulle maailmalle siitä, mitä tuleman pitää.

Ikävä kyllä ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät konkretisoidu vain arktisella alueella vaan globaalisti. Grönlannin mannerjään sulaminen nostaa merenpintaa ympäri maailman. Metaanin vapautuminen ikiroudasta ilmakehään kiihdyttää ilmastonmuutosta, joten vaikutukset eivät konkretisoidu pelkästään paikallisesti vaan maailmanlaajuisesti.

Nämä kehityskulut toi esiin Arktisen neuvoston suojissa tehty arktinen ilmastonmuutosarvio ACIA jo vuonna 2004. Neuvosto on kahdeksan valtion (pohjoismaat, Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat), kuuden alkuperäiskansojen järjestön ja 32 tarkkailijan välinen yhteistyöelin. Se mm. arvioi ympäristöuhkia, tekee erilaisia tutkimukseen perustuvia selvityksiä ja toteuttaa kestävän kehityksen hankkeita. Neuvosto on ACIAn jälkeen toteuttanut monia merkittäviä projekteja ilmastonmuutokseen liittyen. Tällä hetkellä se pyrkii torjumaan ilmastonmuutosta musta hiili ja metaani –toimintaohjelmalla, ja on kehittelemässä arktisen alueen kestokyvyn viitekehystä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen alueella.

Suomesta tulee Arktisen neuvoston puheenjohtaja toukokuusta 2017 lähtien. Puheenjohtajana Suomi on sitoutunut jatkamaan Yhdysvaltain ilmastonmuutostyötä. Suomi nimittää musta hiili ja metaani -toimintaohjelman puheenjohtajan. Toimintaohjelma mahdollistaa myös korkean tason politiikan tekijöiden foorumin järjestämisen. Sen kautta Suomi voisi vauhdittaa jo käynnissä olevaa noen päästöjen vähentämistä sekä vähentää merkittävästi metaanipäästöjä.

Suomen puheenjohtajuuskauden läpileikkaavia teemoja ovat YK:n 2030 kestävän kehityksen tavoitteet sekä ilmastonmuutos. Suomen prioriteetteja ovat ympäristönsuojelu, meteorologia, viestintäyhteydet sekä koulutus. Ilmatieteen laitoksella on luonnollisesti tärkeä rooli monien Suomen prioriteettien toteuttamisessa. Ilmastonmuutoksen kannalta on tärkeää, että Suomi pyrkii kehittämään meteorologisen yhteistyön kautta arktisen alueen havaintoverkkoa. Tällä tavalla voidaan mm. tarkentaa ilmastonmuutosennusteita.

 

 

Teksti:
Kuvat:

Anna-Leena Muotka