Teema 9.11.2016

Sodankylän satelliittiaineistot tarjoavat rajattomia mahdollisuuksia myös sovelluskehittäjille

Sodankylän Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen yhteydessä toimii kansallinen satelliittipalvelukeskus, joka palvelee paitsi suomalaisia mutta myös kansainvälisiä asiakkaita. Sodankylässä vastaanotettavat satelliittiaineistot tarjoavat rajattomia mahdollisuuksia monelle eri alalle.

Sodankylän kansallisessa satelliittipalvelukeskuksessa vastaanotetaan ja arkistoidaan satelliittien välittämiä havaintoja lähes reaaliaikaisesti Suomesta, Euroopasta ja koko pohjoiselta pallonpuoliskolta.  Satelliittidatan vastaanottamisen lisäksi Sodankylä toimii yhtenä Euroopan avaruusjärjestön ESAn Collaborative Ground Segmenttinä eli saatavissa on myös dataa muista kuin Sodankylässä vastaanotettavista satelliiteista.

true_250m

Satelliittihavaintoja ovat jo pitkään hyödyntäneet monet eri tahot, kuten ympäristö- ja turvallisuusviranomaiset sekä tutkimuslaitokset. Satelliittien välittämää tietoa hyödynnetään jo esimerkiksi meteorologisissa palveluissa, tulvaennustejärjestelmissä, jääpalveluissa sekä meriliikenteessä. ”Tietojen avulla pystytään varautumaan luonnononnettomuuksiin sekä sään ja ilmaston aiheuttamiin vaaratilanteisiin entistä tehokkaammin”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen tähdentää.  Satelliittihavainnoista kertyviä pitkiä aikasarjoja voidaan hyödyntää myös mm. ilmastonmuutostutkimuksessa. Tieto on tärkeää erityisesti arktisilla alueilla, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt erityisen voimakkaasti.

Satelliittidatan pohjalta toivotaan syntyvän uutta liiketoimintaa

Ilmatieteen laitoksen tutkija Matias Takalan mukaan aineistoilla olisi paljon nykyistä enemmän annettavaa myös laajemmalle käyttäjäjoukolle. ”Pitkällä tähtäimellä uskon, että datan pohjalta syntyy jossakin vaiheessa täysin uudenlaista liiketoimintaa. Vielä tällä hetkellä ei ole syntynyt suuria läpimurtotuotteita, vaikka periaatteessa niinkin jo voisi olla.  Menestys vaatii sen, että datalle löydettäisiin uusia käyttökohteita ja yhdisteltäisiin aineistoja ennenäkemättömillä tavoilla. Toisaalta hyvinkin yksinkertaiset ideat ovat niitä parhaimpia”, Takala pohdiskelee.

Satelliittidata tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia.

Satelliittidatan hyödyntämistä on hidastanut se, että aineistojen käyttäminen vaatii perustietoja ja jonkin verran myös luonnontieteellistä osaamista. ”Meillä Ilmatieteen laitoksessa on paljon tarvittavaa osaamista, ja siksi olemme luoneet erilaista dokumentaatioita aineistoista ja järjestäneet koulutusta. ”Esimerkiksi marraskuun lopussa olemme yhdessä ESAn kanssa mukana Slushin Juction-hackathonissa ja pyrimme näin jakamaan osaamistamme ja luomaan kontakteja. Satelliittidata tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin ja tuotekehitykseen mutta myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteisten ekosysteemien ja kumppanuuksien luomiseen”, Jouni Pulliainen uskoo.

Satelliittidatat saatavilla monella tavalla

Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen infrastruktuuria on kehitetty voimallisesti viime vuosina niin, että isot satelliittidatamassat on saatavilla koneellisesti luettavan rajapinnan kautta. Lähtökohtaisesti monet aineistoista ovat täysin ilmaisia. ”Haluamme tarjota erilaisia avoimia rajapintoja, joiden kautta sovelluksia voidaan tehdä. Satelliittiaineistojen rajapinta ei ole tällä hetkellä yhteinen Ilmatieteen laitoksen muun avoimen datan kanssa, mutta käytännössä molemmat pohjautuvat samaan INSPIRE-tietomallin määräämään muotoon”, Takala kertoo.

operointihuone
Satelliittivastaanottokeskuksen operointihuone.

Avoimen datan lisäksi Sodankylässä on tarjolla pilvipalveluita, joiden avulla asiakas voi ajaa itse laskennan Ilmatieteen laitoksen palvelimilla ja saada käyttöönsä suoraan valmiin tuotteen. Näin kaikkea datamassaa ei tarvitse ladata omalle palvelimelle lainkaan, mikä suurten satelliittikuvien kaltaisten datamassojen kanssa on valtava etu.

Havaintoja välitetään eteenpäin käyttäjien tarpeiden mukaan myös esimerkiksi suoraan satelliitista saatavana raakadatana tai vaikkapa pitkälle jalostettuina lopputuotteena, kuten pohjoisen pallonpuoliskon lumen vesiarvosta kertovana karttana. ”Raakadataa pystyy hyödyntämään melko pieni joukko, joten pyrimme luomaan myös tuotteita, joissa on jo mukana Ilmatieteen laitoksen osaamista.  Sentinel-satelliittien kautta on saatavissa kuvaa, joka on erottelukyvyltään jopa 10–20 metrin luokkaa. Toteutettavissa voisi olla esimerkiksi palvelu, jossa vaikkapa kerran päivässä voisi tarkistaa oman mökkirannan veden sameuden hyödyntäen tuoretta satelliittikuvaa”, tutkija Matias Takala kuvailee.

Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen yhteistyökumppaneina ovat Euroopan sääsatelliittijärjestö Eumetsat, Euroopan avaruusjärjestö ESA sekä EU:n Copernicus-ohjelma sekä eri maiden kansalliset organisaatiot kuten NASA ja NOAA Yhdysvalloista. Syynä laajaan yhteistyöjoukkoon on se, että Sodankylä on sijainniltaan edullinen polaarirataisten eli napojen yli lentävien satelliittien datan vastaanottoon. Yhteistyötä edesauttaa kuitenkin myös se, että Sodankylän asemalla on valmius vastaanottaa dataa monesta eri satelliiteista ja se, että asema on varustettu kattavasti erilaisilla havaintomittalaitteilla, joiden avulla voidaan myös varmentaa satelliittimittausten oikeellisuus.

Teksti:
Kuvat:

Tommi Mäkelä