Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa päättyi toukokuussa. Ilmatieteen laitoksen koordinoiman meteorologinen yhteistyö -prioriteetin osalta kausi päättyi vuoropuheluun arktisen alueen ilmatieteen laitosten, pohjoisten alueiden paikallisväestön sekä alkuperäiskansojen kesken.
Ilmatieteen laitoksen järjestämässä Arctic Meteorology Summit -huippukokouksessa todettiin, että meteorologia on tärkeimpiä arktisen toiminnan osa-alueita, joita pitää edistää yhdessä. Tutkijayhteisön mukaan arktisten alueiden ilmastonmuutos koskettaa jo kaikkia.
Tenure track -tutkimusprofessori Aku Riihelä tutki väitöskirjassaan pohjoisen jäämeren lumen ja jään heijastuskykyä. Tänä vuonna hänen oma tutkimusalansa on valokeilassa kahdestakin syystä: Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana ja WMO on aloittanut jälleen polaarivuodet tarkoituksenaan parantaa jääennusteita arktisilla alueilla.
Suomella on vuosina 2017 - 2019 sekä Arktisen neuvoston että Arktisen talousneuvoston puheenjohtajuus ja näin poikkeuksellisen vahva asema arktisessa keskustelussa. Ilmatieteen laitos haluaa vuoden aikana nostaa esiin meillä olevaa tietoa ja kokemusta arktisesta alueesta, sen erityispiirteistä, haasteista ja siellä tapahtuvasta rajusta ilmastonmuutoksesta.
