Blogit 12.12.2018

Arktinen lumiosaaminen tuottaa yhteiskuntaa hyödyttäviä palveluita

Ilmatieteen laitoksen lumiosaaminen auttaa ratkaisemaan arktisen alueen ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimuskysymyksiä sekä tuottaa yhteiskuntaa hyödyttäviä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi teiden talvikunnossapito, erilaiset varoituspalvelut sekä sää- ja ilmastoalan kansainväliset asiantuntijapalvelut. Yhteistyössä on voimaa tässäkin asiassa.

Mustan hiilen merkitys arktiseen ilmaston- ja ympäristömuutokseen on noussut viime aikoina useasti eri yhteyksissä esiin. Lumipinnoille laskeutuneella mustalla hiilellä onkin osoitettu olevan merkittäviä vaikutuksia ilmastonmuutokseen arktisella alueella. Viittaan tässä etenkin Pithan & Mauritsenin Nature Geoscience -paperiin vuodelta 2014. Siinä todetaan pinnan heijastavuuden eli albedon olevan jopa toiseksi merkittävin takaisinkytkentämekanismi arktisen ilmastomuutoksen voimistumisessa.

Mustan hiilen lisäksi lumipinnoille laskeutuu muita epäpuhtauksia, jotka alentavat albedoa, kuten korkeiden leveysasteiden mineraalipölyä, mikro-organismeja ja kovan tuulen levittämää biologista materiaalia. Osa näistä epäpuhtauksista voidaan havaita silmämääräisestikin.

Vielä mielenkiintoisempaa on kuitenkin se, että lumi joka näyttää täysin valkoiselta, voi sisältää ilmastomuutoksen kannalta merkittävän määrän eli jopa moninkertaisesti tausta-arvoja korkeamman määrän mustaa hiiltä. Itselläni on tästä käytännön kokemus Sodankylän valkoisesta luminäytteestä, joka laboratoriossa osoittautui sisältävän 80 ppb (parts per billion eli miljardisosaa) mustaa hiiltä, kun aiempien tulosten perusteella puhtaan lumen arvon olisi odotettu olevan alle 20 ppb.

Lumi, joka näyttää täysin valkoiselta, voi sisältää ilmastomuutoksen kannalta merkittävän määrän mustaa hiiltä.

Aistinvaraiset arjen kokemuksemme ovat merkittävä tiedonlähde niin palveluiden ja tutkimuksen kannalta, mutta on myös asioita, joita emme arkielämän kokemuksella pysty arvioimaan tai havaitsemaan. Tarvitsemme erilaisia laadunvarmennettuja lumen analyysi- ja mittaushavaintoja niin maanpinnalta kuin satelliiteista käsin sekä mallilaskelmia täydentämään havaintoja ja ennustamaan tulevaisuutta.

Puhalletaan yhteen hiileen

Koska jokainen suomalainen tietää ja oppii arkielämän kokemusten kautta tärkeitä asioita lumesta, meillä suomalaisilla on jo lähtökohtaisesti hyvä tilanne kehittyä yhdeksi maailman johtavista lumiosaajista. Myönnettäköön, että toki myös rakas naapurimme Ruotsi on saanut lähes yhtä hyvät lähtökohdat tälle alalle. Mainitsematta ei voi toisaalta jättää italialaisiakaan. Heillä on paitsi hyvät talviurheilumahdollisuudet omassa maassaan, myös aktiivinen ote sekä Etelämanner-tutkimukseen että arktisiin asioihin, mukaan lukien heidän Huippuvuorilla sijaitseva arktinen asemansa.

Ilmatieteen laitos on Suomessa keskeinen toimija erilaisten lumeen liittyvien palveluiden sekä tutkimuksen osalta, mutta ei suinkaan ainoa. Ilmatieteen laitoksen organisaation läpileikkaava lumitiimi on järjestänyt lähes vuosittain kansallisen lumiseminaarin vuodesta 2009 lähtien yhteistyössä lukuisten suomalaisten ja kansainvälisten lumiosaajien kanssa. Seminaarissa on tuotu esille monipuolisesti Suomen lumiosaamista sekä luotu tapaamispaikka kuulumisten vaihtamiseen, yhteistyömahdollisuuksien vahvistamiseen ja uusien avausten löytämiseen.

Olisiko avainkysymys juuri yhteisen tiedon kokoamisessa ja yhteen hiileen puhaltamisessa? Vai pitäisikö puhua yhteen lumeen puhaltamisesta, jos ja kun haluamme välttää sekä mustaa hiiltä että hiilidioksidia…? Lumeen puhaltaminen itse asiassa rikkoisi lumen kiderakenteita ja lisäisi sirontapinta-alaa eli kasvattaisi albedoa, mikä puolestaan vähentäisi albedotakaisinkytkennän kautta Arktisen ilmaston lämpenemistä. Tällaisista asioista erilaisissa takaisinkytkentämekanismeissa juuri on kyse – ja niiden selvittämiseksi tarvitsemme jatkossakin laadukasta ja kansainvälisessä yhteistyössä tehtävää lumitutkimusta.

P.S. Ilmatieteen laitoksen lumitiimin toimintaa voi seurata Twitterissä, jossa julkaisemme aikanaan myös kutsun seuraavaan kaikille avoimeen Pyry-seminaariin. Tämä on jo nyt kutsu juuri sinulle: Tervetuloa Ilmatieteen laitokselle Pyryn päivän lumiseminaariin 1.11.2019!

Kirjoittaja Outi Meinander työskentelee Ilmatieteen laitoksen ilmastontutkimusohjelmassa vanhempana tutkijana.

Teksti:
Kuvat:

Ahti Ovaskainen, Metsähallitus (pääkuva), Marika Meinander (henkilökuva)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *