Blogit 31.12.2018

Kolmikymppinen IPCC – mihin sitä tarvitaan?

Jo 30 vuoden ikään ehtinyt hallitustenvälinen ilmastopaneeli, tuttavallisemmin IPCC, on ajankohtaisempi kuin koskaan. Mitä se tekee – ja mitä se ei tee?

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) kokoaa ja arvioi ilmastonmuutokseen liittyvää tutki­mustietoa ensisijaisesti päätöksentekijöitä varten. Valtioiden edustajat ja tutkijat ensin yhdessä suunnittelevat raportit ja sen jälkeen tieteentekijät tuottavat sisällön. Prosessi muistuttaa kyselytuokiota, jossa päätöksentekijät kysyvät ilmastonmuutoksesta ja tutkijat vastaavat. Tuokio, joka kuluu yhden raportin laatimiseen, kestää 2–5 vuotta.  Aikaa tarvitaan, jotta laaja tiedeyhteisö pystyy kommentoimaan ja päätöksentekijät voivat pyytää selvennyksiä teksteihin.

Tuorein IPCC:n tieteellinen yhteenveto on lokakuussa 2018 ilmestynyt Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportti. Tarve tälle raportille kirjattiin vuonna 2015 Pariisin ilmastoso­pimukseen. Niinpä IPCC laati sen YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen pyynnöstä. Raportti sai runsaasti huomiota ja toi ilmastonmuutoksen takaisin poliittiseen keskusteluun.

Mitä IPCC tekee?

IPCC:n toiminnasta uutisoidaan ja keskustellaan erityisesti raporttien julkaisun aikaan laajalti, mikä on erittäin ilahduttavaa. Keskustelussa käytetään kuitenkin ajoittain ilmaisuja, jotka eivät tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Käsittelen alla kolmea ilmaisua, jotka ovat IPCC:stä puhuttaessa harhaanjohtavia.

  • IPCC arvioi, ei vaadi

IPCC ei vaadi mitään keneltäkään. Se ainoastaan arvioi erittäin kattavasti parhaimman tieteellisen, teknisen ja taloudellis-yhteiskunnallisen tutkimustiedon. IPCC ei siis vaadi päästöjen leikkaamista tai hiiliveroa, vaan tutkimustiedon pohjalta arvioi esimerkiksi miten asetettuun 1,5 asteen tavoitteeseen voitaisiin päästä. IPCC:n toiminta on täysin politiikkaneutraalia (policy-neutral, not policy-prescriptive) siitä huolimatta, että raporttien tavoitteena on esittää päätöksenteon kannalta merkittävää tietoa (policy-relevant).

  • IPCC ei tutki tai mittaa

IPCC ei myöskään tutki tai mittaa. Tutkimukset ja mittaukset tekee maailman tiedeyhteisö, jonka muodostavat yliopistot ja tutkimuslaitokset. IPCC:n raporteissa tutkimustiedon arviointi tehdään mahdollisimman tasapainoisesti mahdolliset ristiriitaisuudet huomioiden.

  • IPCC ei tuota omia malleja

IPCC:n malleja ei ole olemassa. Erilaiset mallit ja tulevaisuuden skenaariot ovat tiedeyhteisön työkaluja. Niillä saatuja tuloksia ruotivat IPCC:n arviointiraporttien kirjoittajiksi valikoituneet oman tieteenalansa ansioituneet asiantuntijat. Raportissa esitetään tieteellisen arvioinnin tulokset epävarmuuksineen.

Suomalaiset ovat olleet mukana IPCC:ssä alkuajoista asti

Suomi ja suomalaiset tieteentekijät ovat olleet aktiivisesti mukana IPCC:n toiminnassa ensimmäisestä marraskuussa 1988 järjestetystä kokouksesta alkaen. IPCC:n ensimmäisen puheenjohtajan Bert Bolinin kirjasta käy ilmi, että silloin paikalla olleet 28 maan edustajat sopivat IPCC:n perustamisesta. Oliko tämä hetki, jolloin IPCC syntyi?

Ei välttämättä, sillä IPCC:n muodostamisessa oli muitakin merkkihetkiä. Vielä vuoden 1988 lopulla YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jossa Maailman ilmatieteen järjestölle ja YK:n ympäristöohjelmalle annetaan tehtäväksi perustaa IPCC. Päätös on päivätty 6. joulukuuta.

Onko kolmekymppisellä vielä annettavaa?

Vuosikymmen sitten IPCC:tä kutsuttiin merkittäväksi sosiaaliseksi innovaatioksi ja sen työ huomioitiin Nobelin rauhanpalkinnolla. IPCC:n toiminta on sen jälkeen laajentunut. Pariisin sopimus on lisännyt perusteellisesti arvioidun päätöksentekoa tukevan tutkimustiedon tarvetta. IPCC:tä tarvitaan siis edelleen. Se pyrkiikin laatimaan seitsemän uutta raporttia kesäkuuhun 2022 mennessä.

On hienoa, että 1,5-asteen raportti herätti monet suomalaiset toimimaan tai ainakin pohtimaan, mitä ilmastonmuutoksen suhteen tulisi tehdä. IPCC tuottaa arviointiraportteja päätöksentekijöitä varten. Useimmiten IPCC ei kuitenkaan pysty vastaamaan juuri Suomea ja paikallisia ratkaisuja koskeviin kysymyksiin ilmastonmuutoksesta. Siihen tarvitaan vahva kotimainen tutkimusyhteisö, joka tuottaa tietoa sekä IPCC:n arviointeihin että erityisesti keskeisiin kysymyksiin Suomessa.

 

Kirjoittaja toimii ryhmäpäällikkönä Ilmatieteen laitoksella ja on Suomen IPCC-työryhmän sihteeri.

 

Lue lisää:

IPCC:n marraskuussa 2018 julkaisema 1,5 asteen raportti kokonaisuudessaan (englanniksi): https://www.ipcc.ch/sr15/