Ilmassa 18.5.2017

Kevään 2017 katupölykausi oli pitkä mutta laimeahko

Kuluneen kylmän kevään katupölykausi oli pitkäkestoinen, mutta sankimmilta pölypilviltä vältyttiin tänä vuonna.

Pölyäminen alkoi  maaliskuun puolivälissä eteläisimmässä Suomesta ja  nyt, toukokuun puolivälissä,  näyttää ilmanlaatukartta (ilmanlaatu.fi) hyvältä koko Suomen osalta. Keskimäärin pölypitoisuudet jäivät kuitenkin edeltäviä vuosia matalammiksi.  Korkeimmat pitoisuudet mitattiin tänä vuonna Lahdessa,  sielläkin pitoisuudet jäivät kuitenkin noin  puoleen edeltävien vuosien huippupitoisuuksista.

Katupölyä nousee ilmaan tienpintojen kuivuessa, kun talven aikana liukkauden vähentämiseksi levitetty ja liikenteen hienontama hiekka ja päällysteestä kulunut mineraaliaines nousee ilmaan liikenteen että tuulen vaikutuksesta. Pahin tilanne on tyypillisesti ruuhka-aikoina vilkkaasti liikennöidyillä katu- ja tieosuuksilla.

Katupölyn haitallisin osuus on halkaisijaltaan alle 10 mikrometrin ns. hengitettävät hiukkaset (PM10),  jotka kulkeutuvat hengitysilman mukana elimistöön.  Tyypillisiä katupölyn aiheuttamia oireita ovat ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina ja hengitysoireet.  Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset.

Kevään katupölykauden voimakkuuteen vaikuttaa suuresti kevään säätila. Tänä keväänä pitkään jatkuneet yöpakkaset hidastivat  katujen puhdistuksen alkamista, mikä osaltaan pitkitti katupölykautta.  Yleisesti ottaen pölypäivien määrät näyttävät olevan vähenemään päin, mahdollisesti tehostuneiden puhdistusmenetelmien ja -toimien vuoksi.

Kaupungit itse hoitavat ilmanlaadun seurantansa. Ilmatieteen laitos kerää seurantatiedot tietojärjestelmäänsä ja julkaisee tiedot reaaliajassa osoitteessa ilmanlaatu.fi.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet 2015-2017. Paksu punainen viiva on kaikkien asemien pitoisuuksien keskiarvo.

 

 

Teksti:
Kuvat:

Olli Toivonen