Ilmassa 9.9.2016

Leviämismalli hyödyllinen apuväline kemikaalionnettomuudessa

Kloorisäiliön purkausputki rikkoutuu vilkasliikenteisellä tiellä ja osa säiliön sisällöstä vapautuu ilmaan. Tämän kaltaisessa kemikaalionnettomuudessa pelastustyöntekijät tarvitsevat moniin kysymyksiin nopeasti vastauksia. Millainen aine on kyseessä, millaiset terveys- ja ympäristövaikutukset aineella on, minne aine kulkeutuu ja miten nopeasti?

Ilmatieteen laitoksen kehittämällä ESCAPE-mallilla voidaan arvioida kemikaalionnettomuuksissa vapautuvien vaarallisten aineiden päästöjä, leviämistä ja vaikutuksia, tyypillisesti alle 20 kilometrin etäisyydellä onnettomuuspaikasta. Malli soveltuu sekä ns. ilmaa raskaampien kaasupilvien että passiivisesti leviävien epäpuhtauksien arviointiin. Malli soveltuu tällä hetkellä noin 30 maassamme yleisimmin varastoitavan tai kuljetettavan kemikaalin ilmakehässä leviämisen arviointiin onnettomuustilanteissa.

”Maamme viranomaiset ja muut julkisen pelastusalan toimijat ovat voineet vapaasti hyödyntää mallia jo useampia vuosikymmeniä. Malli soveltuu kemikaalikuljetusten, varastoinnin ja käytön riskinarviointiin, sekä koulutus- ja harjoitustilanteisiin”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jaakko Kukkonen.

Automatiikka lisää mallin nopeutta ja luotettavuutta

ESCAPE-mallin ensimmäinen versio otettiin pelastuslaitoksissa käyttöön jo 1990-luvulla. Mallia on kehitetty jatkuvasti vastaamaan pelastuspalvelun valmiuksia kemikaalionnettomuuksien varalta. Mallista on nyt käytettävissä uusi ja parempi versio, jonka käyttö on aiempaa yksinkertaisempaa ja tulokset tarkempia. Mallia voidaan käyttää internetin välityksellä monenlaisilla laitteilla, kuten pöytätietokoneilla, tableteilla ja älypuhelimilla.

Mallia on kehitetty helppokäyttöiseksi, jotta päätöksiä voidaan tehdä nopeasti ja luotettavasti.

”Malli on pyritty saamaan mahdollisimman helppokäyttöiseksi, jotta päätöksiä voidaan tehdä nopeasti ja luotettavasti. Mallin laskennassa voidaan hyödyntää automaattisesti uusimpia saatavilla olevia säätietoja leviämis- ja vaara-alueita arvioitaessa”, Jaakko Kukkonen kertoo. ”Käyttäjälle tämä uudistus näkyy siten, että ESCAPE -laskennan lähtötietoina tarvitsee käyttäjän määrittää vain onnettomuuteen liittyvät tiedot, kuten onnettomuuden tyyppi ja joitakin sitä koskevia tietoja, aine, sekä päästöaika ja -paikka. Päästöpaikkaa vastaavat tarkat säätiedot tulevat automaattisesti ohjelman lähtöarvoiksi. Automaattisuus vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta tilanteiden arvioinnissa ja nopeuttaa laskelmien tekoa”, Jaakko Kukkonen painottaa. Näin laskentatulokset ovat aiempaa nopeammin käytettävissä, päätettäessä esimerkiksi tarvittavista suojautumis- ja evakuointitoimenpiteistä.

Vaara-alueet visualisoidaan karttapohjalle

Leviämismallilla laskettu vaara-alue havainnollistetaan karttapohjalla käyttäjän merkitsemän päästöpaikan ympäristössä. Kartta-aineistona käytetään Maanmittauslaitoksen avoimesti saatavia karttoja. Tällaiset leviämiskuvat havainnollistavat vaara-alueita ja antavat tietoa onnettomuuspaikan läheisyyteen levinneen vaarallisen aineen pitoisuuksista. Malli antaa myös taulukkomuotoisia tuloksia. Uusitulla mallilla voidaan myös laskea leviämisennusteita kahdeksi vuorokaudeksi eteenpäin, hyvin pitkäaikaisten tai suuronnettomuuksien tapauksessa.

Kenttäkokeissa mallin ennusteiden on todettu vastaavan mittauksia suhteellisen hyvin tai erinomaisesti.

Malli ei kuitenkaan sovellu kaikenlaisiin onnettomuuksiin, ja sen käytettävyyttä pyritään edelleen kehittämään. ”Mallilla ei voida arvioida tulipaloissa muodostuvien aineiden leviämistä. Olisi tärkeää kehittää seuraavaksi myös operatiivinen savukaasujen leviämismalli, ja jakaa se pelastuslaitosten käyttöön.”