Ilmassa 27.10.2016

Satelliittihavainnot vahvistavat: Helsingin ilmalaatu paranee viikonloppuisin

Satelliittihavainnot ja maapinnanmittaukset osoittavat samanlaista viikko- sekä vuodenaikaisvaihtelua. Satelliittihavainnot ovat tutkimuksen mukaan kykeneviä kartoittamaan typpidioksidipitoisuuksia pääkaupunkiseudulla.

Uusi tutkimus osoittaa, että satelliittipohjaisia havaintoja voidaan hyödyntää Helsingin ilmalaatuseurannassa. Satelliittihavainnot ovat tutkimuksen mukaan kykeneviä kartoittamaan typpidioksidipitoisuuksia pääkaupunkiseudulla. Typpidioksidi (NO2) on saastuttava kaasu, joka syntyy pääasiassa palamisprosesseissa, kuten. liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon yhteydessä, ja on suurina pitoisuuksina myrkyllistä maanpinnan lähellä. Typpidioksidi on lyhytikäinen kaasu, joka pysyy pääosin päästölähteiden lähellä.

”Tulokset osoittavat, että typpidioksidipitoisuudet ilmakehässä ovat pienempiä viikonloppuisin, kun liikennepäästöt pienenevät ja teollisuustuotanto laskee arkipäiviin verrattuna. Tämän lisäksi typpidioksidin määrä laskee kesäisin, kun fotokemialliset reaktiot tuhoavat typpidioksidia tehokkaammin ja ihmisten aiheuttamat päästöt vähenevät”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Iolanda Ialongo toteaa.

OMIn typpidioksidihavainnot yhtäpitäviä maapintamittausten kanssa myös korkeilla leveysasteilla

Tutkimuksessa käytettiin suomalais-hollantilaisen OMI-mittalaitteen (Ozone Monitoring Instrument) tekemiä typpidioksidihavaintoja. OMI on mitannut NO2-pitoisuuksia ilmakehän alakerroksilla (troposfäärissä) lokakuusta 2004 alkaen ja se on laukaistu osana NASAn Aura-satelliittia. Sen mittaustekniikka perustuu maan ilmakehästä ja pinnasta takaisin siroavaan Auringon säteilyyn. Tutkimuksessa OMIn NO2-havaintoja verrattiin Helsingin Kumpulassa tehtyihin typpidioksidimittauksiin. Nämä mittaukset tehtiin sekä Pandora-spektrometrillä, että SMEAR-ilmanlaatuaseman mittalaitteilla.

Typpidioksidipitoisuuksien määritteleminen satelliitista korkeilla leveysasteilla on haastavaa mm. pilvien vaikutuksen sekä auringonvalon puutteen takia. Tästä huolimatta satelliittihavainnot Helsingissä ovat virherajojen puitteissa yhtäpitäviä maapinnasta mitattujen NO2-piitoisuuksien kanssa ja ne pystyvät kuvaaman ilmanlaadun piirteitä, kuten esim. viikko- ja vuodenaikaisvaihtelua.

Tutkimustulokset tukevat Suomen Akatemian rahoittamaa ILMApilot-hanketta, joka tähtää satelliittipohjaisen ilmakehädatan hyödyntämistä yhteiskunnallisesti merkittävissä ilmanlaatusovelluksissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) kanssa.

https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/259743534

Teksti:
Kuvat:

Ilmatieteen laitos

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *