Ilmassa 15.2.2016

Suomi varautuu kuuteen suureen uhkaan

Euroopan unioni vaatii, että jokaisen EU-maan on kehitettävä pelastuspalveluun liittyviä riskiarviointeja kansallisella tasolla luonnon ja ihmisen aiheuttamiin onnettomuuksiin liittyen. Ilmatieteen laitoksen rooli on tilanteissa merkittävä.

Suomessa kansalliseen riskinarvioon on yli 60 tarkastellun riskin perusteella valittu 21 tapahtumaskenaariota, jotka ovat Suomessa mahdollisia ja vaikuttavat pelastustoimen toimitaan. Skenaariot on jaettu kahteen luokkaan: laajasti yhteiskuntaan vaikuttaviin tapahtumiin ja vakaviin alueellisiin tapahtumiin.

Analyysin tavoitteena oli kyetä hahmottamaan Suomeen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, jotka edellyttävät pelastusviranomaisilta normaalista poikkeavaa toimintaa tai aiheuttavat tarpeen pyytää kansainvälistä pelastustoimen apua. Yhteiskuntaan vaikuttavia tapahtumaskenaarioita on kuusi ja näiden tapahtuessa vaikutukset on arvioitu niin laajoiksi, että yhteiskunnalle aiheutuvat häiriöt vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimivuuteen. Nämä skenaariot ovat seuraavat:

  1. Energiansaannin vakavat häiriöt
  2. Kybertoimintaympäristön riskit
  3. Maailmanlaajuisesti tai Suomen lähialueilla esiintyvät vakavat tarttuvat taudit
  4. Suomeen suoraan tai välillisesti kohdistuva turvallisuuspoliittinen kriisi
  5. Vakava ydinvoimaonnettomuus Suomessa tai lähialueilla
  6. Aurinkomyrskyn 100 vuoden riskit

Ilmatieteen laitoksen rooli turvallisuusviranomaisena tärkeä

Ilmatieteen laitos on tärkeässä asemassa ja vastaa kansalaisten ja viranomaisten tarpeista monenlaisista erityistilanteissa. Sen rooli on näkyvä sekä laajimmin yhteiskuntaan vaikuttavissa uhkaskenaarioissa että vakavissa alueellisissa tapahtumissa. Erityistilanteita ovat muun muassa vaarallisen voimakkaat säätilanteet, radioaktiivisten aineiden leviäminen ilmakehässä sekä erilaiset suuronnettomuustilanteet. Ilmatieteen laitoksella on tämän takia 24/7-perusteinen turvallisuusviranomaistoiminta eli jatkuva valmius toimia. ”Jatkuva päivystys on tehokkaan ja jatkuvasti erilaisiin uhkiin vastaamiskykyisen toiminnan edellytys. Raportointi pelastusviranomaisille tapahtuu Luova-tiedotteen ja LUOVA-järjestelmän avulla. Sään ennustamisen lisäksi Ilmatieteen laitoksen toimialaan liittyvissä onnettomuustilanteissa tarvitaan mm. kulkeutumis-, leviämis- ja ajelehtimisosaamista”, Jussi Kaurola toteaa.

Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavissa uhkaskenaarioissa on nostettu esiin myös aurinkomyrskyjen aiheuttamat riskit. Aurinkomyrskyt eli avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa kestostaan ja voimakkuudestaan riippuen sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, elintarvike- ja vesi- huoltoon sekä infrastruktuuriin. Ilmatieteen laitos vastaa myös vaaraa ja haittaa aiheuttavien avaruussääilmiöiden seurannasta, ennustamisesta ja varoittamisesta 24/7 -toimintona. ”Asiantuntijat seuraavat jatkuvasti Auringon toimintaa ja siitä aiheutuvia avaruussäätapahtumia sekä analysoivat riskin suuruutta ja todennäköisyyttä. Turvallisuutta heikentävässä aurinkomyrskytilanteessa välitetään sovittuja kanavia käyttäen (LUOVA- ja KRIVAT-järjestelmät) tilannetietoa ja varoituksia”, Minna Palmroth kertoo.

Linkki sisäministeriön raporttiin: https://www.intermin.fi/julkaisu/032016?docID=65646

 

Teksti:
Kuvat:

Marita Waenerberg

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *