Kansainvälisyys 22.6.2016

EUMETSATin operoimat satelliitit tuottaneet dataa jo 30 vuotta

Eurooppalaisia satelliitteja operoivan EUMETSATin tavoitteena on tuottaa sää- ja ilmastodataa sekä sääennusteiden tueksi että ympäristön tarkkailemiseksi. Säätä ja ilmastoa tarkkailee tällä hetkellä seitsemän operatiivista satelliittia. Tänä vuonna laivastoon liittyy vielä kaksi Copernicus-satelliittia.

EUMETSAT on Euroopan sääsatelliittijärjestö, joka on perustettu tasan 30 vuotta sitten vuonna 1986. Siihen kuuluu 30 jäsenmaata ja viisi liitännäisjäsentä. Jäsenmaat ovat palveluiden pääasiallisina käyttäjiä mutta myös toiminnan rahoittajia. ”Satelliittiohjelmat ovat niin kalliita, ettei yksittäisillä mailla ole mahdollista toteuttaa sellaisia. EUMETSATin vuosibudjetti on noin 300 miljoonaa euroa. Suomen osuus järjestön budjetista on noin 1,4 prosenttia. Vaikka luvut ovat isoja sääsatelliittien hyötyjen on laskettu olevan keskimäärin liki kaksikymmenkertaiset kustannuksiin”, kansainvälisten asioiden päällikkö Maria Hurtola toteaa. Satelliittiaineistoja voisi hyödyntää vielä nykyistä enemmänkin, sillä EUMETSATin arkistoista dataa on saatavissa reilun petadatan verran, mikä MP3-musiikkitiedostoiksi muutettuna vaatisi 2000 vuoden kuunteluajan.

EUMETSATin arkistoista dataa on saatavissa reilun petadatan verran. MP3-musiikkitiedostoiksi muutettuna musiikkia voisi kuunnella 2000 vuotta.

Sääsatelliiteilla merkittävä rooli sään ennustamisessa

Sääsatelliittimittausten näkyvin sovellus on pilvialueiden havaitseminen, mutta niillä voidaan havainnoida sään lisäksi myös ilmakehän koostumusta, maanpintaa ja avaruutta.  ”Ilman satelliitteja ei nykyään pärjättäisi, sillä niiden merkitys on suuri erityisesti jokapäiväisille sääennustuksille. Satelliittimittaukset muodostavatkin pääosan eurooppalaisen globaalin säämallin käyttämistä kymmenistä miljoonista havainnoista”, Maria Hurtola tähdentää.

Mittauksista saadaan nykyisin tietoa ilmakehän lämpötila- ja kosteusjakaumasta, tuulen nopeudesta ja suunnasta ja salamoinnista, mutta myös esimerkiksi tulivuorenpurkauksista ja metsäpaloista. Satelliittien suurin hyöty on siinä, että ne kattavat myös muilta havaintomenetelmiltä katveeseen jäävät alueet, kuten valtameret, napa-alueet ja autiomaat. Esimerkiksi geostationääriset Meteosat-satelliitit lähettävät kuvia ja mittausdataa samalta alueelta maahan 15 minuutin välein, Euroopan alueelta viiden minuutin välein. ”Näin voidaan tarkasti seurata esimerkiksi ukkosmyräköiden tai hurrikaanien kehittymistä tarkasti reaaliajassa”, Hurtola selittää.

Pohjoismaat tekivät yhdessä paljon töitä sen eteen, että viimein vuonna 2006 käyttöön saatiin ns. polaarisatelliitit, jotka pystyvät tekemään tarkkoja havaintoja kaikkialta maapallolta. Toisin kuin geostationääriset satelliitit, polaarisatelliitit kulkevat n. 850 kilometrin korkeudessa navalta navalle havainnoiden koko maapallon pintaa erilaisten mittalaitteiden avulla, tuottaen tarkkaa kuvaa myös Suomesta.

30 vuotta satelliittidataa

EUMETSAT on jo kolme vuosikymmentä tuottanut jäsenilleen reaaliaikaisia sääsatelliittikuvia ja mahdollisuuksia osallistua satelliittien keräämän tiedon sovellusohjelmiin. Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATilla on parhaillaankin käynnissä useita Satellite Application Facility (SAF) -kehitysprojekteja. Ilmatieteen laitoksen vastuulla on vetää järjestön otsoniohjelmaa ja Ilmatieteen laitos on vastuussa myös UV-tuotteista, sekä globaalien otsoniprofiili- ja kokonaisvesihöyrytuotteiden validoinnista. Tuotteita käytetään mm. ilmastonmuutostutkimuksessa, tulivuorten ja metsäpalojen päästöjen sekä ihmisen ilmakehässä aiheuttamien muutoksien seurannassa.

EUMETSAT aktiivinen myös Copernicus-hankkeessa

EUMETSAT vastaa myös Euroopan Unionin Copernicus-ohjelman operationaalisesta puolesta ja satelliiteista, jotka havaitsevat maata, meriä ja ilmakehää monin erilaisin tutka- ja kuvantamistekniikoin. Suomessa Copernicus-ohjelman satelliittihankkeisiin ja palveluiden kehittämiseen osallistuvat jo nyt useat yritykset ja tutkimuslaitokset, jotka hyödyntävät satelliittiaineistoja toiminnassaan eri tavoin.