Kansainvälisyys, Yleinen 24.5.2019

Meteorologinen yhteistyö Arktisessa neuvostossa eteni Suomen puheenjohtajakaudella

Suomen puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa päättyi toukokuussa. Ilmatieteen laitoksen koordinoiman meteorologinen yhteistyö -prioriteetin osalta kausi päättyi vuoropuheluun arktisen alueen ilmatieteen laitosten, pohjoisten alueiden paikallisväestön sekä alkuperäiskansojen kesken.

Suomen kaksivuotinen puheenjohtajakausi Arktisessa neuvostossa päättyi toukokuussa Rovaniemellä järjestetyssä ulkoministerikokouksessa. Puheenjohtajan nuijaa neuvostossa hallinnoi seuraavat kaksi vuotta Islanti.

Meteorologisen yhteistyön kehittäminen oli yksi Suomen puheenjohtajakauden neljästä painopistealueesta. Projektipäällikkö Johanna Ekman Ilmatieteen laitokselta on tyytyväinen kauden tuloksiin.

”Ilmatieteen laitokset kaikista kahdeksasta Arktisen neuvoston jäsenmaasta tekivät aidosti yhteistyötä, asiantuntijoista pääjohtajiin. Tämä mahdollisti meteorologia-prioriteetin erittäin tuloksellisen toteutuksen”, Ekman summaa.

Ilmastonmuutos on arktisella alueella nopeampaa kuin missään muualla maapallolla.

Ilmastonmuutos on arktisella alueella nopeampaa kuin missään muualla maapallolla. Turvallinen ja kestävä toiminta muuttuvassa arktisessa ympäristössä edellyttää tiivistä valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Parantunut olosuhdetieto ja tarkemmat sääennusteet sekä ymmärrys ilmastonmuutoksen seurauksista lisäävät alueen asukkaiden turvallisuutta ja parantavat yritysten ja viranomaisten toimintamahdollisuuksia.

Suomen puheenjohtajuuskauden aikana keskusteltiin paljon muun muassa havaintotoiminnan parantamisesta arktisella alueella. Lisäksi tarkoitus on kehittää entistä tarkempia ilmastonmuutosmalleja, jotka parantavat ymmärrystä ilmastonmuutoksen seurauksista maapallon pohjoisimmilla seuduilla.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO sai Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenen statuksen vuonna 2017 eli Suomen puheenjohtajakauden alkaessa. Ekmanin mukaan tarkkailijajäsenyys sai konkreettista sisältöä ja tavoitteita Suomen kauden avulla ja aikana.

”Olemme vieneet Arktisen neuvoston työryhmiin merkittävää ilmasto-, ilmakehä-, meri- ja monitorointiosaamista”, Ekman painottaa. Hän uskoo, että Islanti jatkaa hyvin alkanutta yhteistyötä ja ilma- ja meritieteellisen osaamisen viemistä Arktisen neuvoston työryhmiin.

Vuoropuhelua alueen asukkaiden kanssa

Puheenjohtajuuskauden päätteeksi ja Arktisen neuvoston ministerikokouksen oheistilaisuutena Ilmatieteen laitos järjesti Rovaniemellä seminaarin, joka kokosi yhteen Arktisen neuvoston jäsenmaiden meteorologian laitokset sekä näyttävän kattauksen alkuperäiskansojen, paikallisväestön ja perinnetiedon edustajia. Tilaisuudessa palvelujen tuottajilla eli ilmatieteen laitoksilla oli mahdollisuus kuulla, minkälaista ilmastonmuutokseen, säähän, jäähän, lumeen ja mereen liittyvää tietoa arktisilla alueilla asuvalla väestöllä on. Vastavuoroisesti meteorologiselle yhteisölle tarjoutui mahdollisuus kertoa, minkälaista osaamista heillä jo on tarjolla ja mitä on valmius kehittää.

”Eräs kautemme tärkeimmistä anneista oli aloittamamme vuoropuhelu arktisten alueiden väestön ‒ alkuperäiskansojen ja paikallisten asukkaiden ‒ kanssa. Tavoitteenamme on tuottaa uusia ja kehittää jo olemassa olevia palveluitamme vastaamaan arktisten alueiden asukkaiden tarpeita muuttuvassa ilmastossa”, Johanna Ekman painottaa.

Rovaniemellä järjestettiin lisäksi Pan-Arctic Regional Climate Forum (PARCOF) -kokous, jossa arktisen alueen toimijat kuten pelastustoimi, yhdyskuntasuunnittelijat, matkailu ja meriliikenne esittivät tarpeitaan ja toiveitaan omaan toimintaansa ja päätöksenteon kannalta kriittisen ilmastotiedon tarpeisiin liittyen. Työpajan lopuksi Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi pitkäaikaisennusteen arktisen alueen ilmastosta sekä katsauksen vuoden ensimmäisen puoliskon aikana havaittuihin ilmastomuuttujiin.

Viime vuonna Ilmatieteen laitoksen järjestämän arktisen huippukokouksen yhteydessä julkaistiin kansainvälisen tutkijayhteisön kokoama kannanotto, jossa pureudutaan arktisten alueiden ilmastonmuutokseen, ympäristön ja ilmakehän havainnointiin sekä alueen meteorologian haasteisiin. Tutkijayhteisön mukaan arktisten alueiden ilmastonmuutos koskettaa jo meitä kaikkia.

Tutustu myös:

”Connecting meteorology with traditional knowledge and local knowledge” -tilaisuus Rovaniemellä

Meteorologian asemaa arktisessa yhteistyössä vahvistettiin Levillä

Arktisen neuvoston puheenjohtajakausi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla