Kansainvälisyys 9.4.2018

Meteorologian asemaa arktisessa yhteistyössä vahvistettiin Levillä

Ilmatieteen laitoksen järjestämässä Arctic Meteorology Summit -huippukokouksessa todettiin, että meteorologia on tärkeimpiä arktisen toiminnan osa-alueita, joita pitää edistää yhdessä. Tutkijayhteisön mukaan arktisten alueiden ilmastonmuutos koskettaa jo kaikkia.

”Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää vain arktisille alueille.”

Tämä toteamus toistui useassa puheenvuorossa Levillä ”arktisen superviikon” aikana maaliskuussa. Ilmatieteen laitoksen järjestämään Arctic Meteorology Summit -huippukokoukseen sekä ulkoministeriön koordinoimiin Arktisen neuvoston työryhmien ja virkamieskomitean (Senior Arctic Officials) kokouksiin osallistui asiantuntijoita monilta eri sektoreilta ja Ilmatieteen laitoksen tärkeistä sidosryhmistä.

”Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään laajasti yhteiskunnassa, joten tutkimustietoa ja palveluita tarvitaan monella eri alalla. Arctic Meteorology Summit -huippukokouksen suurin anti on ollut eri maiden ilmastoasiantuntijoiden, päättäjien, elinkeinoelämän, turvallisuusviranomaisten sekä alkuperäiskansojen välinen vuoropuhelu”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski totesi kokouksen jälkeen.

Huippukokous oli Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakauden (2017–2019) meteorologiateeman päätapahtuma.

Meteorologia kiinteämmin Arktisen neuvoston työhön

Maailman ilmatieteen järjestö WMO sai Arktisen neuvoston tarkkailijajäsenen statuksen vajaa vuosi sitten. Samaan aikaan Suomi vastaanotti neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta. Levin huippukokouksessa keskusteltiin meteorologisen yhteistyön kiinnittämisestä Arktisen neuvoston työhön. Levillä käsiteltiin esimerkiksi sitä, millaista olosuhdetietoa arktisella alueella tarvitaan ja mitä tietoa meteorologinen yhteisö voi alueen toimijoille tarjota.

”Perimmäisin tavoite Suomen puheenjohtajakaudelle on, että meteorologia saadaan kirjattua kauden lopuksi julkaistavaan julkilausumaan ja täten kiinteäksi osaksi Arktisen neuvoston työtä. Tämä tavoite on jo likimain saavutettu”, projektipäällikkö Johanna Ekman Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas taustoitti huippukokouksessa arktisen ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia.

Huippukokouksessa kaikki sidosryhmät tutkimuksesta ja havaintojen tekijöistä loppukäyttäjiin olivat sitä mieltä, että meteorologia on tärkeimpiä arktisen toiminnan alueita, joita pitää edistää yhdessä. Huippukokouksen jälkeen omassa kokouksessaan Arktisen neuvoston virkamieskomitea piti aloitetta meteorologian ottamisesta pysyväksi osaksi neuvoston toimintaa erittäin tarpeellisena.

Ekman kertoo, että Arktisen neuvoston varsinainen tutkimus- ja selvitystyö tapahtuu sen pysyvissä työryhmissä. Pysyviä työryhmiä on kuusi, ja näiden tueksi voidaan perustaa erilaisia väliaikaisia ryhmiä. Kaikkiin pysyviin työryhmiin meteorologian alan asiantuntijat pääsevät nyt mukaan.

”Huippukokouksen jälkeen tulemme käymään eri työryhmien kokouksissa keskustelemassa, miten meteorologian toivotaan näkyvän Arktisen neuvoston työssä. Selvitämme, mistä asioista työryhmät toivovat lisätietoa: ilmastonmuutoksen mallintamisesta, ilmakehästä, oseanografiasta, räätälöityjen palveluiden kehittämisestä vai jostakin muusta. Meteorologisella yhteisöllä on paljon tarjota”, Ekman korostaa.

Epävarmuus ilmastossa lisääntyy

Kulunut talvi oli pohjoisella pallonpuoliskolla harvinaislaatuisen runsasluminen. Talvi oli kuitenkin poikkeus: pitkistä havaintoaikasarjoista nähdään, että lumen kokonaismäärä pohjoisella pallonpuoliskolla on vähentynyt ja lumen sulanta on aikaistunut.

Arktinen alue lämpenee liki kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden.

Arktinen alue lämpenee liki kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden. Suora seuraus tästä on se, että Arktikselta alkunsa saavat kylmänpurkaukset eivät ole enää yhtä kylmiä kuin aikaisemmin. Toisaalta ilmaston lämpenemisen vuoksi ilmakehä on alttiimpi erilaisille häiriöille, jotka voivat aiheuttaa myös hyvin kylmiä talvisäitä. Epävarmuus ilmastossa lisääntyy, ja ainoa varmuus tulevaisuuden ilmastosta on, että vaihteleviin säihin, sään ääri-ilmiöihin ja niistä johtuviin luonnonkatastrofeihin saadaan tottua.

Arctic Meteorology Summit -huippukokouksessa julkaistiin kansainvälisen tutkijayhteisön kokoama kannanotto, jossa pureudutaan arktisten alueiden ilmastonmuutokseen, ympäristön ja ilmakehän havainnointiin sekä alueen meteorologian haasteisiin. Tutkijayhteisön mukaan arktisten alueiden ilmastonmuutos koskettaa jo meitä kaikkia.

Tutkijat korostivat tieteellisen tiedon, viestinnän ja yhteistyön tärkeyttä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa. He korostivat erityisesti tarvetta kehittää kattavaa havaintojärjestelmää, jonka avulla saadaan tietoa arktisen alueen tilasta ja kehityksestä.

Haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä tutkimuksen ja palvelujen kesken. Käytännön esimerkki jo käynnistyneestä yhteistyöstä on Arktis nyt -verkkopalvelu, joka kertoo lähes reaaliaikaisesti maapallon pohjoisten alueiden jää- ja lumitilanteen. Palvelun jäätiedot tulevat Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATin rahoittaman ja norjalaisten operoiman OSI SAF -projektin kautta. Ilmatieteen laitos tuottaa palveluun tiedot lumipeitteestä.