Kansainvälisyys 22.3.2017

Strategiset infrastruktuurit tuottavat tietoa ja yhteistyötä

Ilmatieteen laitos ylläpitää ja kehittää monenlaisia strategisia infrastruktuureja. Laadukkaat tutkimusinfrastruktuurit ovat edellytys huipputason tieteen ja tutkimuksen tekemiselle.

Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan mm. välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja palveluita, jotka mahdollistavat eri vaiheissa tapahtuvan tutkimuksen. Toimivien infrastruktuurien tavoitteena on parantaa paitsi suomalaisen tutkimuksen laatua ja uudistumista – mutta myös lisätä Suomen kilpailukykyä.

Sää ei tunne rajoja

Strategisiin infrastruktuureihin kuuluu mm. koko Suomen kattava havaintoverkosto, sen kehittäminen, ylläpito, huolto ja laadun valvonta. Havaintoverkosto koostuu erilaisista havaintolaitteista ja -asemista, mukaan lukien tutkaverkosto, jota kehitetään kansainväli­senä yhteistyönä. Myös tuotantojärjestelmä ja suurteholaskenta ovat keskeinen osa infrastruktuuria, samoin kuin palvelutuotantoa ja tutki­musta tukevat kansainväliset satelliittiohjelmat.

Pauli Hyvönen ja Timo Posio Kumpulan säähavaintoasemalla.

”Säähavaintojen merkitys ilmatieteessä on suuri ja hyvin moninainen. Ne ovat koko säänennustamisen perusta, sillä säätä ei voi ennustaa ajassa eteenpäin, ellei tiedetä ilmakehän tilaa lähtöhetkellä. Reaaliaikaisia säähavaintoja käytetään myös sellaisenaan. Esimerkiksi päivystävä meteorologi ja monet ammattikäyttäjät muodostavat tilannekuvan vallitsevasta säätilanteesta pitkälti juuri säähavaintoihin nojaten”, toteaa Ilmatieteen laitoksen havaintoyksikön päällikkö Juhana Hyrkkänen.

Sääilmiöt ja ilmastonmuutos eivät tunne maiden rajoja.

Sääilmiöt ja ilmastonmuutos eivät tunne maiden rajoja, joten toimiva kansainvälinen yhteistyö on aivan kriittinen menestystekijä sääpalvelujen ja tutkimuksen kannalta. Jotta säämallit ja loppukäyttäjät saavat tarvitsemansa havaintotiedot ilmakehästä on tietosisällöistä, formaateista ja tietoliikenteestä oltava sovitut kansainväliset käytännöt. ”Tekninen vallankumouksen muutosnopeus on ollut vinha. Viime aikojen trendeistä voidaan mainita mm. esineiden internet, big data sekä kansalaishavainnot. Ne avaavat aivan uusia mahdollisuuksia, joissa vain mielikuvitus on rajana”, Hyrkkänen toteaa.

Kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit merkittäviä suomalaiselle tutkimukselle

Tutkimus on toinen sää- ja olosuhdehavaintojen suurkuluttaja. Merkittävin käyttökohde on ilmaston seuranta ja tutkimus, mutta sovelluskohteita on useita, kuten ilmanlaadun ja kasvihuonekaasujen seuranta sekä esimerkiksi merentutkimus. Tutkimuksen kannalta erityisen tärkeää ovat pitkät havaintoaikasarjat ja niiden luotettavuus, mikä asettaa vaatimuksia mm. havaintoasemien edustavuudelle ja havaintotietojen laadunvarmennukselle.

Pallaksen huippututkimusasemalla on monipuolinen ympäristö ilmakehän ja ekosysteemien sekä niiden välisen vuorovaikutuksen tutkimiseksi.

Ilmatieteen laitos on aktiivisesti mukana myös erilaisissa tutkimusinfra­struktuureissa, joita ovat mm. Global Atmospheric Watch -asemat, ICOS ja ACTRIS. ICOS ja ACTRIS muodostavat kokonaisuuden, jolla ilmakehän osuutta ilmastonmuutoksessa voidaan tutkia. ICOS tutkii kasvihuonekaasuja ja ACTRIS pienhiukkasia, pilviä ja hivenkaasuja. Molempien päämajat on sijoitettu Helsinkiin.

”Ilmastojärjestelmä on monimutkainen ja siellä on paljon yhteisvaikutuksia. Nimenomaan sen takia tarvitaan laajaa ja laadukasta tutkimusta sekä tutkimusympäristöjä, jotta voidaan kunnolla ymmärtää näiden kaikkien eri tekijöiden väliset merkitykset”, Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Sanna Sorvari sanoo. Helsingistä käsin johdettujen tutkimusten tulokset tulevat vaikuttamaan päätöksentekoon kansainvälisissä ilmastokokouksissa. ”Tällä on suuri merkitys suomalaiselle tutkimukselle, koska tämä luo kansainväliset puitteet Suomeen houkutellen myös kansainvälisiä tutkijoita ympäri maailmaa.”

Sodakylään muodostunut Arktinen avaruuskeskus auttaa koko arktista aluetta

Merkittäviin infrastruktuureihin kuuluu myös Sodankylässä toimintaansa jatkuvasti laajentava arktinen avaruuskeskus. Arktinen avaruuskeskus on laajentunut vähitellen satelliittidatan vastaanottokeskuksesta paikaksi, jossa myös jalostetaan, jaetaan ja arkistoidaan satelliittiaineistoja eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa. Tämän lisäksi keskuksessa tuotetaan arktisen alueen turvallisuuden kannalta olennaisia operatiivisia palveluita ja tehdään arktista tutkimusta kansainvälisenä yhteistyönä hyödyntäen Sodankylän globaalisti ainutlaatuista tutkimusinfrastruktuuria.

Sodankylän satelliittipalvelukeskuksen infrastruktuuria on kehitetty voimallisesti viime vuosina niin, että isot satelliittidatamassat ovat saatavilla koneellisesti luettavan rajapinnan kautta tai pilvipalveluna. Lähtökohtaisesti monet aineistoista ovat täysin ilmaisia. ”Pitkällä tähtäimellä uskon, että datan pohjalta syntyy jossakin vaiheessa täysin uudenlaista liiketoimintaa myös kansainvälisellä tasolla”, toteaa Ilmatieteen laitoksen Arktisen tutkimuksen päällikkö Jouni Pulliainen.

Teksti:
Kuvat:

Tero Pajukallio, Pauli Heikkinen