Kansainvälisyys 7.2.2020

Suomalainen osaaminen auttaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin

Ilmatieteen laitos on kehittänyt sää- ja ilmastopalveluita yli 100 maassa viimeisen 50 vuoden ajan. Ilmastonmuutos lisää kehityshankkeiden kysyntää.

Bahamasaaret. Chile. Jamaika. Kirgisia. Myanmar. Nepal. Sudan. Tadžikistan. Venäjä. Vietnam.

Mikä näitä eri puolilla maapalloa sijaitsevia valtioita yhdistää? Ainakin se, että niiden kaduilla saattaa törmätä työmatkalla olevaan Ilmatieteen laitoksen asiantuntijaan.

Säähavaintolaitteisiin tutustumista Nepalissa.
Automaattinen sääasema Nepalissa.

Ilmatieteen laitos on sää- ja ilmastoalan kansainvälisen yhteistyön konkari. Tällä hetkellä laitos on mukana noin 20 kehitysyhteistyöhankkeessa, joiden yhteenlaskettu arvo Ilmatieteen laitoksen osalta on lähes 10 miljoonaa euroa. Vuosittain hankkeissa hyödynnetään noin sadan Ilmatieteen laitoksen asiantuntijan osaamista. Uusia kehityshankkeita on käynnistymässä tänä vuonna ainakin Algeriassa, Etiopiassa ja Sudanissa.

Kaiken kaikkiaan Ilmatieteen laitos on osallistunut kansainvälisiin hankkeisiin yli sadassa valtiossa. Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan Suomen ilmatieteen laitos onkin alallaan maailman toiseksi suurin kehitysyhteistyötoimija Yhdysvaltojen jälkeen.

”Useimmiten kansainvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa kehitetään hankemaiden ilmatieteen laitosten toimintaa ja palveluja. Toiminnan päämääränä on parantaa yhteiskuntien sopeutumista luonnononnettomuuksiin ja sään ääri-ilmiöihin”, sanoo Harri Pietarila, joka toimii Ilmatieteen laitoksen Asiantuntijapalvelut-yksikön päällikkönä.

Ilmastonmuutos on lisännyt kiinnostusta kansallisten ilmatieteen laitosten tuottamiin palveluihin – samalla kun niihin kohdistuvat vaatimukset ovat jatkuvasti lisääntyneet. Kehityshankkeissa parannetaan kansallisten sää- ja ilmastopalvelujen tasoa ja turvataan väestön turvallisuuden ja talouden kehityksen edellytykset.

Ainutlaatuista julkisen ja yksityisen yhteistyötä

Yleisimmät aktiviteetit kohdemaissa liittyvät sää- ja ennakkovaroituspalvelujen sekä -järjestelmien kehitykseen. Ilmatieteen laitoksen kehittämä SmartMet eli sääennusteiden tuotantojärjestelmä on käytössä noin 30 maassa, ja SmartMet Alert-varoitusjärjestelmää käytetään noin kymmenessä maassa. SmartMet kerää säähavaintoja sekä tutkien, satelliittien ja sääennustusmallien tuottamaa dataa yhteen järjestelmään, jossa tietoa voi helposti analysoida ja visualisoida.

SmartMet-koulutusta Vietnamissa.
SmartMet-koulutusta Vietnamissa.

Hankkeissa kehitetään lisäksi laitosten operatiivisen työn eri vaiheita, koulutetaan asiantuntijoita sekä annetaan teknistä apua laitteistojen hankintaan. Projektien puitteissa on myös edistetty sukupuolten välistä tasa-arvoa, tehty sosio-ekonomisia tutkimuksia ja kehitetty ilmanlaadun palveluita. Tämänhetkisistä projekteista mittavimmat ovat Vietnamin, Nepalin ja Keski-Aasian hankkeet.

Nepalissa on käynnissä monivuotinen Maailmanpankin hanke, jossa Nepalin ilmatieteen laitos uudistetaan täysin. Ilmatieteen laitos on mukana tässä projektissa pääkonsulttina, minkä lisäksi laitos koordinoi Suomen ulkoministeriön rahoittamaa IKI-hanketta, joka keskittyy paikallisten asiantuntijoiden kouluttamiseen. Nepalilaisia opastetaan muun muassa tutkien sijainnin valinnassa, salamahavaintojärjestelmien käytössä sekä lentosääpalveluiden kehittämisessä.

Monissa projekteissa yhteistyötä tehdään maailman johtavan meteorologisten havaintolaitteiden valmistajan, suomalaisen Vaisalan kanssa. Harri Pietarilan mukaan Suomi on ”ehkä Ranskan ohella” ainoa maa, joka pystyy toimittamaan kokonaisuuden, joka kattaa sekä laitteet eli säätutkat, luotausasemat ja salamanpaikannusjärjestelmät että tuotantojärjestelmän, lopputuotteet ja koulutukset.

Tänä vuonna uusia projekteja on alkamassa sekä uusissa maissa että Ilmatieteen laitokselle jo tutuksi tulleissa kohteissa. Loppuvuoden aikana on käynnistymässä Suomen PIF-rahoituksella (Investointituki kehitysmaille, Public Sector Investment Facility) toteutettava projekti Etiopiassa, jonne Vaisala vie havaintolaitteet ja Ilmatieteen laitos SmartMet- ja SmartMet Alert-järjestelmät sekä muuta osaamistaan.

”Kokonaan uusi hankemaa on Algeria, jossa EU:n rahoittamassa projektissa vahvistetaan Algerian ilmatieteen laitoksen toimintakykyä”, Harri Pietarila kertoo.

Sudanissa puolestaan suunnitellaan parhaillaan kahta eri ilmastohanketta kehitysrahoittajille, eli yli vuosikymmenen jatkunut yhteistyö paikallisen ilmatieteen laitoksen kanssa saa jatkoa. Pietarila toivookin, että erityisesti Afrikkaan saataisiin lisää uusia projekteja.

Ilmastonmuutos lisää hankkeiden kysyntää

Luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä, ja ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sään ääri-ilmiöitä. Ilmatieteen alan kehityshankkeille onkin tällä hetkellä kysyntää.

Sääpalveluihin käytetyt investoinnit tuottavat yli 6-kertaisen hyödyn.

Päärahoittajat Ilmatieteen laitoksen vetämissä kehityshankkeissa ovat suuruusjärjestyksessä Maailmanpankki, EU ja Suomen ulkoministeriön sekä Vaisalan kanssa tehtävä yhteistyö. Osa Vaisalan kanssa tehtävistä isoista kehittämishankkeista toteutetaan suomalaisella rahoituksella. Myös IKI-hankkeissa on usein mukana yksityissektorin yhteistyö, ja ne edistävät suomalaista vientiä.

Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden voimistuminen kasvattavat hankkeiden kysyntää varsinkin kehitysmaissa, joilla on huonommat valmiudet kehittää palveluita itse. Suomen hallitusohjelmassa ilmastonmuutos mainitaan keskeisenä painopisteenä kehitysyhteistyön rahoituksessa, ja uusi hallitus on jo kasvattanut kehitysyhteistyö- ja ilmastorahoitusta.

”Tutkimusten mukaan sää-, ilmasto- ja varoituspalveluihin panostaminen etenkin kehitysmaissa on kustannustehokkain ilmastonmuutokseen sopeutumiskeino. Niiden kehittämiseen käytetyt investoinnit tuottavat useimmissa maissa yli 6-kertaisen hyödyn yhteiskunnan eri sektoreille”, Harri Pietarila korostaa.

Lisätietoa hankkeista Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla
Projektireferenssejä
Meteorologiaa maailmalla -blogi