Kansainvälisyys 12.12.2017

Tulva Malawissa on eri asia kuin tulva Kööpenhaminassa

Maan yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaista tuhoa äärimmäiset luonnonilmiöt saavat aikaan ja miten yhteiskunnat toipuvat tuhoista.

Malawissa satoi vuoden 2015 tammikuussa niin paljon, että Shire-joen pinta nousi korkeimmalle tasolleen 30 vuoteen. Sateet aiheuttivat valtavat tulvat, joissa kuoli yli sata ihmistä. Tulvista kärsi välillisesti yli miljoona ihmistä, ja maassa puhkesi koleraepidemia.

Tulvien taloudelliset vaikutukset nousivat noin 335 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Maatalous kärsi, mutta taloudellisesti tärkeimmät tuotantokasvit säästyivät tuhoilta. Vaikutukset Malawin bruttokansantuotteeseen ja ostovoimaan olivat suhteessa pienet, koska maa on yksi maailman köyhimmistä. Suurin osa ihmisistä on köyhiä omavaraistaloudessa eläviä maanviljelijöitä.

Malawissa tulvien aiheuttama inhimillinen kärsimys olikin paljon suurempi kuin tulvien taloudelliset vaikutukset.

”Köyhät köyhtyivät entisestään, ja ihmisiä ajautui köyhyyteen”, kuvailee Malawin tilannetta Ilmatieteen laitoksen tutkija Karoliina Pilli-Sihvola. Hän tutkii työkseen sään ääri-ilmiöitä ja ilmastonmuutosta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta ja teki raportin äärisään vaikutuksista erilaisiin yhteiskuntiin eri puolilla maailmaa. Tapauksista seitsemän liittyi rankkasateisiin ja kolme lumimyrskyihin.

Karoliina Pilli-Sihvola tutkii sään ääri-ilmiöiden taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

”Yhteiskunnan rakenne ja instituutioiden toimivuus sekä maan taloudellinen tilanne vaikuttavat merkittävästi siihen, minkälaisia seurauksia äärimmäisillä luonnonilmiöillä on ja miten yhteiskunnat toipuvat tuhoista”, Pilli-Sihvola sanoo.

Kehittyneet yhteiskunnat selviävät katastrofeista yleensä nopeammin kuin alikehittyneet taloudet, mutta kehittyneissä maissa korostuvat taloudelliset vaikutukset. Eräs raportin tapauksista liittyi Kööpenhaminan rankkasateisiin vuonna 2011, jolloin kaupungin keskustassa satoi muutamassa tunnissa paikoin yli 135 millimetriä. Kyseessä oli Euroopan ”kallein” sääilmiö kyseisenä vuonna: vakuutuksista maksettiin korvauksia noin miljardi euroa. Kun Isossa-Britanniassa lumimyräkkä sulki Heathrow’n lentokentän kolmeksi päiväksi juuri ennen joulua vuonna 2010, taloudelliset vahingot olivat valtavat.

Avainasemassa köyhyyden vähentäminen, maankäyttö ja metsät

Äärimmäisiin luonnonilmiöihin on mahdollista varautua, ja niiden vaikutuksia voidaan vähentää ennalta. Karoliina Pilli-Sihvolan tutkimia tapauksia yhdisti se, että näin ei ollut tehty tai vahinkoja tapahtui varautumisesta huolimatta.

”Paras tapa vähentää ihmisten sääherkkyyttä köyhissä maissa olisi köyhyyden vähentäminen. Tällöin voi esimerkiksi ostaa talolle tai sadolle vakuutuksen, käyttää muita suojamekanismeja tai muuttaa pois riskialueilta”, Pilli-Sihvola sanoo.

Malawissa useat köyhät ihmiset asuvat olosuhteiden pakosta joen rannalla. Myös Yhdysvalloissa ja Australiassa on rakennettu tunnistetuille tulva-alueille. Vuoden 2011 tulvien jälkeen Queenslandissa, Australian itärannikolla siirrettiin kokonainen pieni kaupunki pois tulva-alueelta.

Avainasemassa varautumisen näkökulmasta on maankäytön suunnittelu.

”Suomessa tulvariskit otetaan hyvin huomioon kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa. Myös ilmastonmuutos huomioidaan. Esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaren uuden kaupunginosan maata kohotettiin merenpinnan odotetun nousun vuoksi”, Pilli-Sihvola sanoo.

Myös metsien merkitys on suuri: ne suojaavat tulvilta sekä vähentävät maanvyörymien ja myrskyjen vaikutuksia. Lisäksi maaperällä on vettä sitova vaikutus. Esimerkiksi Islannissa on tuulten nopeuksien havaittu laskevan, kun alueelle on istutettu puita.

”Puut säätelevät mikroilmastoa ja parantavat ekosysteemien tilaa. Lisäksi metsä tuo muita elinkeinoja ja metsästä saa ravintoa”, Pilli-Sihvola listaa.

Malawi oli aiemmin käytännössä metsien peitossa, mutta maa on vuosikymmenten saatossa hakattu lähes paljaaksi, ja jäljellä oleviin metsiin ja luonnonsuojelualueisiin kohdistuu mittavat paineet. Pilli-Sihvolan mukaan deforestaatio eli metsien hakkaaminen on lisännyt tulvien vaikutuksia sekä aiheuttanut eroosiota ja maaperän köyhtymistä.

Ennakkovaroitusjärjestelmät toimivat, kun yhteiskunta toimii

Erilaisilla ennakkovaroitusjärjestelmillä pystytään pelastamaan erityisesti ihmishenkiä. Maailmalta on esimerkkejä tapauksista, joissa edellisessä syklonissa on kuollut tuhansia ihmisiä ja seuraavassa ei ketään vain sen ansiosta, että ennakkovaroitusjärjestelmä on toiminut.

Lähestulkoon kaikissa valtioissa on jonkinlainen ilmatieteen laitos ja sään ennustaminen onnistuu pienemmilläkin resursseilla. Pilli-Sihvolan mielestä haasteet liittyvätkin erityisesti siihen, mikä viranomaisten rooli yhteiskunnassa on, miten viranomaisten välinen yhteistyö on järjestetty ja miten kansalaisten suuntaan viestitään.

”Vaikka ennakkovaroitusjärjestelmä olisi kuinka hyvä, ennakkoasenteet ja uskomukset vaikuttavat siihen, toimivatko ne. Ihmiset eivät välttämättä usko viranomaisten evakuointikäskyä, tai heillä ei ole kapasiteettia toimia.”

Suomessa toimiva ennakkovarautuminen ja toimivat prosessit ovat pitkän viranomaiskehitystyön tulos. Nyt meillä on käytössämme niin hyvät järjestelmät, että niitä viedään ulkomaille asti: Ilmatieteen laitoksella on vuosikymmenten kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on parantaa erityisesti kehitysmaiden sää- ja ilmastopalveluiden tasoa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ääri-ilmiöihin

Ilmastonmuutoksen odotetaan muuttavan vaarallisten sääilmiöiden voimakkuutta ja esiintymistiheyttä.

”Ääri-ilmiöt lisääntyvät ja voimistuvat, eli yhteiskuntien on lisättävä varautumistaan niihin. Ilmastonmuutokseen pitää sopeutua, pelkkä hillintä ei enää riitä”, Karoliina Pilli-Sihvola painottaa.

Ilmastonmuutokseen pitää sopeutua, pelkkä hillintä ei enää riitä.

Ilmastonmuutos voi esimerkiksi muuttaa sadekautta. Maiden tulisi Pilli-Sihvolan mukaan investoida kastelujärjestelmiin, jotta vesi saadaan talteen silloin, kun sateita saadaan. Myös viljelykasvien valintaan tulee kiinnittää huomiota. Viljelyn tehostaminen onkin hänen mukaansa ”iso juttu” Afrikassa.

Suomi on monessa suhteessa malliesimerkki maasta, jossa sää- ja ilmastoriskit otetaan tosissaan, osittain siksi, että ilmasto on vaihteleva ja vaikea. Suomi on myös hyvä esimerkki siitä, miten sääriskiä voidaan vähentää yhteiskunnallisilla keinoilla.

”Suomi on hyvin kehittynyt yhteiskunta, jossa instituutiot toimivat. Täällä on satsattu paljon siihen, ettei sää aiheuttaisi vahinkoja. Kansalaisista pidetään huolta, ihmisillä on kotivakuutukset ja monia muita suojautumiskeinoja käytetään”, Pilli-Sihvola korostaa.

Kesän 2010 myrskytuhot herättivät viranomaiset siihen, että Suomen sähköverkko on altis kaatuvien puiden aiheuttamille tuhoille. Sähkömarkkinalaki uudistettiin vuonna 2013, ja lakiuudistuksen myötä yrityksille tuli lisää korvausvelvollisuuksia. Moni yritys alkoi kaapeloida sähkölinjat maan alle erityisesti tiheään asutetuilla alueilla.

”Tapaus johti mittaviin infrastruktuuriin kohdistuneisiin investointeihin. Suomessa sääriskit nähdään osana kokonaisturvallisuutta, ja niihin suhtaudutaan vakavasti”, Pilli-Sihvola sanoo.

Hän muistuttaa, ettei Suomikaan ole immuuni ilmastonmuutokselle.

”Jos ilmasto muuttuu kuten skenaariot ennustavat, sillä voi olla isoja vaikutuksia maa- ja metsätaloudelle ja sitä kautta huoltovarmuudelle. Lisäksi muualla tapahtuvat vaikutukset voivat heijastua Suomeen ja aiheuttaa ongelmia.”