Kasvot 13.6.2016

Anders Lindfors

Tenure track -professoriksi valittua Anders Lindforsia kiinnostaa, miten sääennusteita voidaan kääntää uusiutuvan energian tuotantotiedoiksi.

Ilmatieteen laitoksen Tenure track -ohjelman tavoitteena on varmistaa Ilmatieteen laitoksen osaamisen kehittyminen yhteiskunnallisesti tärkeillä tutkimusalueilla määräaikaisen professuurin avulla. Yksi tuoreimmista Ilmatieteen laitoksen tenure track -professoreista on Anders Lindfors, joka keskittyy uusiutuvan energian tutkimiseen.

”Meillä on edessä iso muutos energiatuotannossa lähitulevaisuudessa. Suomessa tuulivoiman osuus sähkön kokonaishankinnasta on vielä suhteellisen pieni, mutta mahdollisia tuotantoon sopivia alueita on runsaasti. Vastaavasti Suomen auringon vuosittainen säteilyn määrä on parhailla alueilla 1 000 kilowattituntia neliölle ja tätäkin energiaa voitaisiin hyödyntää nykyistä selvästi enemmän. Väistämättä Suomessakin tullaan lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa”, Anders Lindfors toteaa.

Väistämättä Suomessakin tullaan lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa.

Aurinko- ja tuulienergian määrä vaihtelee sääolosuhteiden mukaan

Aurinko- ja tuulienergian tuotanto ovat energiamuotoja, jotka ovat vahvasti sääolosuhteista riippuvaisia. Sääennusteiden muuttaminen tuuli- ja aurinkoenergiaennusteiksi on yksi olennainen askel kohti säätietojen laajempaa hyödyntämistä, sillä tarkat tuotantoennusteet mahdollistavat aurinko- ja tuulienergian mahdollisimman laajamittaisen ja kustannustehokkaan käytön.

”Sähköverkkojen hallinta ja sähkömarkkinoiden vakaa toiminta tarvitsevat tietoa siitä, miten paljon aurinko- tai tuulivoiman odotetaan tuottavan sähköä ja kuinka paljon esimerkiksi varakapasiteettia tarvitaan. Yksi mielenkiintoisimmista asioista onkin pohtia, miten sääennusteet ja niiden todennäköisyydet saadaan mukaan energian hinnoitteluun erilaisilla aikaskaaloilla aina muutamasta tunnista useampiin päiviin. Myös vuodenaikaisennusteista saattaa tulevaisuudessa olla paljon hyötyä”, Anders Lindfors sanoo. Aurinkoenergian tuotantoennusteiden osuvuutta voidaan vertailla Ilmatieteen laitoksen katolle perustetun aurinkovoimalan avulla. Aurinkovoimalan avulla saadaan tarkkaa tietoa myös siitä, kuinka sääolojen lisäksi esimerkiksi lumiolot ja pienhiukkaset vaikuttavat aurinkovoiman tuotantoon.

Juuri näihin kysymyksiin ratkaisuja etsitään myös parhaillaan käynnissä olevassa monitieteisessä BCDC Energia -tutkimushankkeessa. Tutkimuksessa markkinamekanismit yhdistyvät uuden sukupolven ICT- ja digipalveluihin sekä täsmentyviin sääennusteisiin. ”Pilottimielessä on luotu verkkosivusto, josta näkee energiasääennusteen ja jota voisi käyttää sähkönkulutuksen optimointiin sekä -pientuotannon myyntiin ja ostoon”, Anders Lindfors visioi.

Anders Lindforsin tutkijanura on liittynyt jo aikaisemminkin aurinkoon, sillä hän aloitti uransa tutkimalla auringon UV-säteilyä, josta hän teki väitöskirjansa vuonna 2007. ”Skotlannissa vietetyn post doc-kauden jälkeen halusin taas keskittyä auringon säteilyyn. Aurinkoenergiaan liittyvä tutkimus on uusi näkövinkkeli, mutta toisaalta hyvin luonteva ja ajankohtainen valinta. Tutkimuksen yhteiskunnalliset hyödyt ovat myös selkeät, sillä aurinkoenergian hyödyntämispotentiaali on Suomessakin valtava”, Anders Lindfors kiteyttää.

 

Teksti:
Kuvat:

Tero Pajukallio