Kasvot 6.3.2018

Kasvot: Antti Arola

”Olen ylpeä ja innostunut ryhmässäni tehtävästä työstä”, pamauttaa hiljattain Ilmatieteen laitoksen uudeksi tutkimusprofessoriksi nimitetty Antti Arola heti kärkeen.

Antti Arolan ryhmän tutkimusaiheena on ilmakehän kaukokartoitus, erityisesti aerosolien kaukokartoitus sekä satelliitti- että maanpintamittauksia käyttäen.

Antin tutkimusala on merkittävä ilmastojärjestelmän toiminnan ja sen tulevan kehityksen ymmärtämisessä, koska pienhiukkaspäästöihin ja pilviin liittyvät suurimmat ilmastonmuutoksen epävarmuudet. Innostus liittyy Antin vetämässä ryhmässä kehitettyihin uusiin menetelmiin, joita hyödyntämällä NASAn satelliittialgoritmia on saatu parannettua. Parannetulla aineistolla voidaan saada aikaan merkittäviä uusia tutkimustuloksia. ”Näkymät huomattaville edistysaskelille ovat tällä hetkellä lupaavia sekä menetelmäkehityksen että varsinaisen tutkimuksen puolella”, Arola summaa.

Näkymät huomattaville edistysaskelille ovat tällä hetkellä lupaavia.

Ryhmän tavoitteena on selvittää ihmistoiminnan seurauksena syntyvien aerosolipäästöjen kokonaisvaikutusta ilmastonmuutoksessa.  Aerosolit vaikuttavat ilmastoon sekä suoraan että epäsuoraan pilvien kautta, sillä ne viilentävät lämpötilaa heijastamalla Auringon säteilyä. Aerosoleilla on osoitettu olevan tärkeä merkitys pilvien muodostumisessa, mutta suurin epävarmuus liittyy siihen, miten aerosolit muokkaavat pilvien heijastavuutta ja niiden elinaikaa. ”Parannetulla satelliittiaineistolla sekä paremmilla analyysimenetelmillä voimme tarkentaa mittauksiin perustuvaa arvioita aerosolihiukkasten vuorovaikutuksesta pilvien kanssa”, tutkimusprofessori täsmentää.

Kuopion tornin huipulla näkyy Ilmatieteen laitoksen mittalaitteita.

Ilmastonmuutoksen kannalta oleellisen kysymyksen parissa tehdään töitä satelliittimittausten lisäksi myös Puijon tornin huipulla. Puijon tornissa on mahdollista mitata luonnollisissa olosuhteissa sitä, miten pienhiukkaset vuorovaikuttavat pilvien kanssa. ”Maailmassa ei ole montaa paikkaa, missä voidaan tehdä jatkuvia mittauksia niin, että ollaan aika ajoin kirjaimellisesti pilvien keskellä”, Antti Arola toteaa. ”Näitä tietoja yhdistelemällä voidaan aerosoleihin liittyviä suuria epävarmuuksia kuroa vihdoin umpeen.”

Arola tuli Ilmatieteen laitokselle vuonna 1998. Tuolloin Antin tutkimusaiheena oli UV-säteily. Joitakin vuosia myöhemmin hän muutti Kuopioon, jossa toimintaa alettiin määrätietoisesti suunnata kohti pienhiukkastutkimusta. Tutkijoiden määrä on vuosien varrella kasvanut ja tällä hetkellä ryhmään kuuluu 15 tutkijaa sekä Kuopiossa että Helsingissä.  ”Ryhmässä on sopiva cocktail erilaista osaamista, mikä selkeästi on resepti hyville tuloksille”, Arola tiivistää.