Kasvot 23.2.2016

Juhani Damski aloitti pääjohtajana

Juhani Damski aloitti Ilmatieteen laitoksen uutena pääjohtajana vuoden 2016 alussa. Hän siirtyi Ilmatieteen laitokseen reilun kahden liikenne- ja viestintäministeriössä vietetyn vuoden jälkeen.

Ilmatieteen laitos on Damskille tuttu talo yli neljännesvuosisadan mittaisen IL-uran jälkeen.  ”Ilmatieteen laitoksen perustehtävä ei ole muuttunut: Palvelemme koko yhteiskuntaa ja tarjoamme tietoa päätöksenteon tueksi. Kaiken toimintamme perusta on vankka luonnontieteellinen arvomaailma”, Damski sanoo. ”Toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti. On tärkeää, että luotaamme tarkasti, mitä ympäröivässä maailmassamme tapahtuu ja reagoimme uusiin tutkimus- ja palvelutarpeisiin.”

Globaalit teemat, kuten ilmastonmuutos, yhteiskunnan sääherkkyyden kasvaminen ja turvallisuus, heijastuvat vahvasti Ilmatieteen laitoksen toimintaan. ”Palveluidemme mittakaava ja luonne ovat hyvin vaihtelevia. Digitalisoituva yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa esimerkiksi koneiden sääpalveluita. Samanaikaisesti on pohdittava ilmastonmuutoksen vaikutusta koko arktiseen alueeseen. Pariisin ilmastosopimus heijastuu tulevaisuudessa varmasti lainsäädäntöön, mitä varten tarvitaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista eri toimialoilla”, Damski täsmentää. ”Tällaiset teemat tuovat mukanaan aivan uudenlaisia tarpeita sää-, meri- ja ilmastotiedolle, -tutkimukselle sekä -palveluille. Kun säätietoa hyödyntää ihmisen sijaan kone, on pohdittava, muuttaako se jollain tavoin sääpalvelun luonnetta.”

Ilmastonmuutos ja yhteiskunnan sääherkkyyden kasvaminen ja turvallisuus heijastuvat Ilmatieteen laitoksen toimintaan.

Yhteistyöstä voimaa

Ilmatieteen laitoksen toiminta on vahvasti verkostoitunutta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. ”Meillä on paljon vastuita alan kansainvälisissä järjestöissä. Ilman kansainvälistä yhteistyötä meillä ei esimerkiksi olisi nykyisenkaltaisia satelliittihavaintoja palveluidemme tukena”, Damski sanoo. ”On ensisijaisen tärkeää, että kansainvälisen yhteistyön avulla tuotetaan lisäarvoa yhteiskunnalle.”

Meteorologian alalla Pohjoismaat ovat oma erityinen alueensa. Pohjoismaiden ilmatieteen laitokset ovat tiivistäneet yhteistyötään, ja parhaillaan työskennellään yhteispohjoismaisen suurteholaskentaprojektin parissa. Projektin tavoitteena on kehittää sääennusteiden yhteistuotantoa sekä hankkia yhteinen supertietokone laskentakapasiteetin parantamiseksi. ”Projekti on hieno esimerkki yhteistyöstä, jossa osaamista kanavoidaan kaikkien pohjoismaiden hyödyksi”, Damski kertoo.  ”Alan kilpailu on kansainvälisesti erittäin kovaa niin palveluissa kuin tieteen tekemisessäkin. Tavoitteenamme on varmistaa, että säilytämme kilpailukyvyn ja pystymme vastaamaan niihin tarpeisiin, joita yhteiskuntamme ja sen erityispiirteet edellyttävät.”

Teksti:
Kuvat:

Tero Pajukallio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *