Kasvot 18.12.2018

Kasvot: Reija Ruuhela tutkii, miten sää vaikuttaa terveyteen

Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela selvitti väitöskirjassaan, miten sää ja ilmasto vaikuttavat suomalaisten terveyteen ja itsetuhoisuuteen.

Ilmatieteen laitoksella on pitkään tutkittu ilmaston ja sään vaikutuksia, mutta enimmäkseen elinkeinojen, kuten maa- tai metsätalouden, tai liikenteen näkökulmasta. Suoria vaikutuksia ihmisiin ei ole juurikaan tutkittu.

Tämä vähän Suomessa tutkittu aihepiiri sai Reija Ruuhelan mielenkiinnon heräämään. Vuosien työn tuloksena syntyi lopulta myös väitöstutkimus, jossa hän selvitti, miten sää ja ilmasto vaikuttavat kuolleisuuteen ja itsetuhoisuuteen Suomen nykyilmastossa. Väitöstyö tarkastettiin marraskuussa Helsingin yliopistossa.

Kimmokkeen tutkimukseen Ruuhela sai työskennellessään hankkeessa, jossa kehitettiin talvikauden liukastumistapaturmien ehkäisemiseksi sääpalvelua jalankulkijoille.

”Tutustuin hankkeessa tapaturmatilastoihin ja näin, kuinka paljon sää vaikuttaa niiden määrään”, Ruuhela kertoo. Hoitoilmoitusrekisteri sisältää paljon tietoja, joita ei toistaiseksi ole Ruuhelan mukaan hyödynnetty riittävästi esimerkiksi tällaisissa biometeorologisissa tutkimuksissa.

Valo ja ilmanpaine vaikuttavat naisiin ja miehiin eri tavalla

Väitöstyön osana tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että valon määrä vaikuttaa itsemurhiin: Mitä pimeämpi talvi, sitä enemmän tehdään itsemurhia.

”Itsemurhia tehdään eniten keväällä, mutta myös auringonvalon vähäisyys marras-maaliskuun välisenä aikana lisää itsemurhien riskiä. Tutkimuksen mukaan miehet ovat herkempiä auringonsäteilyn vaihtelulle kuin naiset”, Reija Ruuhela tiivistää yhden tutkimuksen päätuloksista.

Tutkimus paljasti myös toisen sukupuolten välisen eron: miesten itsemurhayritysten riski kasvaa, kun ilmanpaine laskee ja naisten, kun ilmanpaine kohoaa.

Ilmastonmuutoksen myötä talvista tulee entistä synkempiä, koska talvet lauhtuvat ja pilvisyys lisääntyy. Näistä seuraa vähemmän lunta ja auringonvaloa ja myös keskitalvella entistä enemmän marraskuun tyyppisiä säitä.

”Riskinä on, että muutosten myötä myös kaamosoireet lisääntyvät, ja sitä kautta itsemurhat lisääntyvät”, Ruuhela sanoo.

Väitöstyön muissa osatutkimuksissa kävi ilmi, että kuumuus lisää kuolleisuusriskiä enemmän kuin kylmyys jopa Suomen ilmastossa. Ilmaston muuttuessa kuumuuteen liittyvät terveysriskit kasvavat, kun hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät.

Myönteistä kuitenkin on, että tutkimuksen mukaan suomalaisten herkkyys äärilämpötiloille on pienentynyt ja kestämme kuuma- ja kylmärasitusta nykyään paremmin kuin muutama vuosikymmen sitten. Tätä kehitystä voi selittää se, että suomalaiset ovat entistä terveempiä ja elinikä on pidentynyt.

Tutkimuksen mielekkyys syntyy käytännön hyödyistä

Väitöstyön tuloksista uutisoitiin näkyvästi mediassa, ja aihe on koskettanut ihmisiä laajasti. Ruuhela on saanut aiheeseen liittyviä yhteydenottoja niin yksityishenkilöiltä kuin terveydenhoitoalan ammattilaisilta.

”Minulle on tärkeää, että tutkimustuloksia voi soveltaa käytännössä ja niiden avulla voi parantaa sopeutumista ilmastonmuutokseen. Sitä kautta voi parantaa toivottavasti myös ihmisten elämänlaatua”, Ruuhela kuvaa.

Kesän 2018 helleaallon jälkeen on viimeistään ryhdytty keskustelemaan siitä, miten terveydenhuolto on varautunut helteisiin. Pitkittyneiden hellejaksojen aikana esimerkiksi sairaaloissa ja vanhusten kotihoidossa on tukalaa, jos rakennuksissa ei ole riittävää viilennystä.

Ilmatieteen laitos on vuodesta 2011 alkaen antanut yleisisiä hellevaroituksia kansalaisille, mutta toistaiseksi Suomessa ei ole olemassa hellevaroitusjärjestelmää, joka käynnistäisi varautumiseen liittyviä toimenpiteitä terveydenhuollossa.

”Toivon, että väitöstutkimukseni auttaisi terveydenhuoltoa varautumaan paremmin esimerkiksi viime kesän kaltaisiin helleaaltoihin”, Ruuhela sanoo.

Tutkijan vinkki kaamosoireiden taltuttamiseen

Väitöstyön jälkeen Ruuhelan tutkimukset jatkuvat muissa hankkeissa. Tällä hetkellä häntä työllistää esimerkiksi tutkimus kaupungin lämpösaarekkeen aiheuttamasta lisästä kuumarasitukseen ja kuolleisuuteen Helsingin alueella.

Ruuhela toivoo, että pystyisi laajentamaan ja vahvistamaan sään ja ilmaston terveysvaikutusten tutkimista ja osaamista Suomessa. Tutkijan toiveena on muun muassa, että hän voisi ohjata opiskelijoiden sään ja ilmaston terveysvaikutuksiin liittyviä opinnäytetöitä.

Väitöskirjarupeaman jälkeen Ruuhela aikoo pitää työtunnit kurissa, nauttia liikunnasta ja kulttuurista sekä ystävien seurasta. Kaamosoireet hän pitää hallinnassa harrastuksella, joka on mahdollista vähälumisenakin talvena.

”Hyvänä sisäharrastuksena tanssi on erinomainen kaamosmasennuksen ehkäisijä”, Reija Ruuhela vinkkaa.