Sää 27.11.2018

Laajat metsäpalot ovat mahdollisia Suomessakin

Viime kesänä suurpaloilta vältyttiin, vaikka olosuhteet niille olivat otolliset. Ilmaston lämpeneminen ja lumien sulaminen aikaisemmin keväällä lisää metsäpalojen todennäköisyyttä.

Kalifornian maastopaloissa on marraskuussa kuollut yli 80 ihmistä, ja ainakin 200 ihmistä on edelleen kateissa tätä juttua kirjoitettaessa. Yhdysvalloissa maastoa palaa usein, ja aineellisten vahinkojen lisäksi niissä monesti myös menehtyy ihmisiä.

”Yhdysvallat ja Kanada, Australia, Etelä-Eurooppa ja Balkan, Venäjä”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Ari Venäläinen listaa maasto- ja metsäpalojen erityisiä riskialueita. Laaja-alaisten palojen edellytyksenä on kuiva maasto sekä palojen leviämiselle otolliset sääolot: voimakas tuuli, korkea lämpötila sekä alhainen ilmankosteus.

Silloin tällöin myös Suomen ilmastossa kuivuus kasvattaa metsäpalovaaraa ja tekee laaja-alaiset metsäpalot mahdollisiksi. Viime kesänä olosuhteet Suomessa olivat kuivuuden myötä otolliset suurpalolle. Ari Venäläisen mukaan sääolot meillä olivat yhtä hankalat kuin Ruotsissa, jossa laajalle levinneitä paloja sammutettiin kansainvälisin apuvoimin. Venäläisen mukaan oli osittain hyvää tuuria, ettei vastaavaa tapahtunut Suomessa.

”Suomessa on onnistuttu ehkäisemään metsäpaloja hyvin, koska valvonta on tehokasta ja ennakkovaroitusjärjestelmät toimivat. Keskeistä on, että palot on pystytty sammuttamaan siinä vaiheessa, kun ne ovat olleet vielä pieniä”, Venäläinen korostaa. Jos palo pääsee kasvamaan isoksi, sitä on otollisissa sääoloissa hyvin vaikea pysäyttää.

Metsäpalovaroitus perustuu metsäpaloindeksiin

Pelastusopisto teki selvityksen Suomessa viime kesänä tapahtuneista metsäpaloista. Selvityksen mukaan metsäpaloja oli paljon ja ne olivat suuria, mutta palojen määrä ja niissä palanut pinta-ala olivat pienempiä kuin esimerkiksi vuonna 2006, jolloin oli edellinen metsäpalojen huippuvuosi. Pienet metsäpalot painottuivat Etelä-Suomeen, suuremmat Lappiin.

Tänä vuonna jo toukokuu oli hyvin lämmin ja sateeton, ja koko kesästä muodostui mittaushistorian lämpimin. Ilmatieteen laitoksen varoituskartalla metsäpalovaroitus näkyikin toistuvasti. Metsäpalovaroitukset perustuvat metsäpaloindeksiin. Metsäpalovaroitus annetaan maakunnittain, Lapissa tarvittaessa kunnittain.

Pelastusopiston selvityksen perusteella viime kesän metsäpalot sattuivat tyypillisesti korkean metsäpalovaroitusindeksin aikaan. Kova tuuli lisäsi suurten palojen määrää. Selvityksen mukaan kolmasosa kaikista paloista olisi estetty, jos metsäpalovaroitusta olisi noudatettu.

Ari Venäläinen korostaa, että suurin osa metsäpaloista aiheutuu ihmisen toiminnasta.

”Salamat sytyttävät arviolta noin 10–15 prosenttia paloista.”

Suurten, yli viiden hehtaarin palojen yleisimmät syttymissyyt olivat Pelastusopiston selvityksen mukaan kipinä koneesta tai laitteesta sekä salama. Suuret metsäpalot sijaitsivat usein syrjäisillä alueilla, ja niiden havaitseminen tapahtui viiveellä. Pelastuslaitoksella oli näissä tilanteissa pitkä toimintavalmiusaika, minkä vuoksi sammutuksen aloittamiseen kului paljon aikaa.

Muuttuva ilmasto pidentää metsäpalokautta

Suurten metsäpalojen esiintymiselle otollisten säätilanteiden esiintymistodennäköisyyksiä Suomessa kartoitettiin Ilmatieteen laitoksen kaksi vuotta sitten ilmestyneessä raportissa. Sen mukaan hyvästä ennakkovaroitus- ja sammutusjärjestelmästä huolimatta suurpalo on mahdollinen Suomessakin.

Suomessa on noin kerran kymmenessä vuodessa säätilanne, jolloin suuressa osassa maata maasto on erittäin altis suurpalolle.

Jos säätilanne on sellainen, että maasto pääsee kuivumaan, ja samanaikaisesti metsä- ja latvapaloindeksi kohoavat korkealle voimakkaan tuulen, korkean lämpötilan ja alhaisen ilmankosteuden seurauksena, ovat olosuhteet otolliset laajoille metsäpaloille. Tällaisia olosuhteita esiintyy tutkimuksen mukaan vuosittain Etelä-Euroopassa.

”Suomen ilmastossa on noin kerran kymmenessä vuodessa viimekesän kaltainen säätilanne, jolloin suuressa osassa maata maasto on erittäin altis suurpalolle”, Ari Venäläinen sanoo. Etelä-Suomessa on lähes vuosittain yksittäisiä päiviä, jolloin palojen leviäminen suurpaloksi jollakin pienemmällä alueella on mahdollista. Pohjoisempana näitä päiviä on harvemmin.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää varautumista sään ääri-ilmiöihin. Lukuisten tutkimusten perusteella voidaan ennustaa, että ilmaston lämpeneminen kasvattaa myös metsäpalojen riskiä.

”Metsäpalokausi pitenee, kun lumet sulavat keväisin aikaisemmin. Ja kun ilma on lämpimämpää, haihdunta kuivattaa maaperää helpommin”, Venäläinen selittää. Vaikka ilmastoskenaarioiden mukaan sademäärät tulevaisuudessa kasvavat, sadepäivien määrä ei välttämättä kasva; vettä vain saadaan kerralla suurempia määriä.

Metsäpaloihin liittyy suurten taloudellisten ja muiden menetysten riski, minkä vuoksi niiden ennaltaehkäisyyn joudutaan tulevaisuudessa kiinnittämään vieläkin enemmän huomiota.