Sää 15.2.2016

Odotettavissa oikullisempaa

Ilmasto ja säät muuttuvat. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan keskimäärin 0,2–0,3 astetta kymmentä vuotta kohti. Alueelliset erot lämpenemisessä ja sen seurauksissa ovat suuret – eniten muuttuvat pohjoiset napa-alueet (IPCC)

Suomessa sää vaihtelee niin paljon, että yhtä poikkeavaa vuotta tai sääilmiöitä ei voi yksiselitteisesti yhdistää ilmastonmuutokseen, muistuttaa meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

”Käsitys tarkentuu ilmastomallien kehittyessä, mutta suunta tiedetään: tänne on odotettavissa pidempiä hellejaksoja, leudompia talvia, suurempia sademääriä ja rankempia sateita.”

Huomio vaikutuksiin

Sään ääri-ilmiöitä on esiintynyt aina, mutta ilmastonmuutoksen myötä niiden yleisyys, voimakkuus ja kesto muuttuvat.

”Eniten huomiota ansaitsevat sellaiset tekijät kuin lämpötila, tuuli ja sade, joilla voi ääritilanteissa olla taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia, toisin kuin vaikka ilmanpaineella”, Jokinen toteaa.

Maailmanlaajuisesti tuhoisimmista ääri-ilmiöistä hän mainitsee trooppiset hirmumyrskyt ja ukkosiin liittyvät rankkasateet, joista seuraa tulvia ja maanvyörymiä.

Suomessa eniten kuolemia aiheuttavat pitkät helteet ja kovat pakkaset. Taloudellisia tappioita aiheuttavat muun muassa pitkät helle- ja kuivuusjaksot. Tuhoisimpia ovat kuitenkin ukkosiin sekä syys- ja talvimyrskyihin liittyvät puuskat, jotka kaatavat metsää ja aiheuttavat sähkökatkoja.

”Kun routajakso Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla lyhenee, voimakkuudeltaan nykyisenlaisetkin talvimyrskyt aiheuttavat enemmän metsätuhoja.”

Suomessa on syytä varautua ilmaston ja säiden muuttumiseen.

Palvelut monipuolistuvat

Useimmat Suomessa esiintyvät sääilmiöt pystytään ennustamaan jo muutamia päiviä etukäteen. Helleaallon saapuminen saattaa näkyä jo viikkoa ennen. Hankalinta on ukkosten ennustaminen, Jokinen tietää.

”Noin viikkoa aikaisemmin voimme nähdä, onko suursäätila otollinen voimakkaiden ukkosten syntymiseen. Kaksi–kolme päivää ennen pystymme haarukoimaan, missä ukkosta on erityisesti odotettavissa ja ovatko sademäärät, rakeet, trombit tai ukkospuuskat suurin vaara. Ennusteet tarkentuvat, mitä lähemmäs h-hetkeä tullaan.”

Ilmatieteen laitos kehittää jatkuvasti ennuste- ja varoituspalvelujaan. Perinteisistä säävaroituksista siirrytään kohti vaikutusten arviointia.

”Esimerkiksi rankkasateen seuraukset ovat Helsingissä vakavammat kuin maaseudulla, missä vesi pääsee imeytymään maahan. Myös yhteiskunnan alat, kuten liikenne ja maatalous, ovat eri lailla herkkiä sen suhteen, millaiset ilmiöt tai lukemat voivat aiheuttaa ongelmia. Siksi ennusteita ja varoituksia on räätälöitävä eri tarpeisiin.”

Jokinen arvelee, että jo lähiaikoina asukastiheydet, elinkeinot ja muut taustatiedot saadaan ennusteisiin puoliautomaattisesti. Mobiilisovellukset puolestaan helpottavat tiedonvälitystä.

”Tulevaisuudessa ihmisten ei välttämättä tarvitse seurata säätiedotuksia, sillä varoitukset voidaan kohdistaa juuri kyseisellä alueella liikkuville.”

 

 

 

 

 

 

Teksti:
Kuvat:

Tommi Mäkelä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *