Sää 15.2.2016

Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötä

Mikä on ensimmäinen puheenaihe, kun pohjoismaalaiset ihmiset kohtaavat? Urheilu, politiikka vai kenties kulttuuri? Ei mikään näistä - vaan tietysti oikukas sää, joka on pohjoismaalaisia selvästi yhdistävä tekijä.

Yhteiset haasteet sääoloissa ja sään ennustamisessa ovat saaneet myös pohjoismaiden ilmatieteen laitokset tekemään tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Yksittäisenä maana Suomi ja muut pohjoismaat ovat pieniä, mutta yhteisvoimin Pohjoismaat ovat saaneet paljon aikaan meteorologian saralla. Pohjoismaat ovat kehittäneet vuosikymmenten mittaan mm. yhteisen sääennustemallin, jota jokainen maa on käyttänyt hyväkseen. Nyt yhteistyötä halutaan kuitenkin tiivistää entisestään. Vuonna 2013 aloitetun NordNWP-hankkeen tavoitteena on tehokkaampi yhteistyö myös ennustetuotannossa mahdollistaen nykyistä tarkemmat ennusteet pohjoismaihin ja mahdollisesti koko arktiselle alueelle.

Säämallien tavoitteena on kuvata ilmakehän toimintaa ja ennustaa sen toimintaa erilaisten fysikaalisten yhtälöiden avulla. Mitä tarkempaan mallinnukseen halutaan päästä, sitä enemmän laskutehoa tarvitaan. ”Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on saada käyttöön laskentaresurssit, jotka ovat lähes kymmenkertaiset Ilmatieteen laitoksen nykyisiin resursseihin nähden. Nyt käytössä olevan Cray XC30 -supertietokoneen teoreettinen huipputeho on noin 140 000 miljardia laskutoimitusta sekunnissa eli noin 140 teraflopsia”, kertoo Ilmatieteen laitoksen sääpalvelujen tuotannosta vastaava Matti Keränen.

Tarkoituksena on luoda yhteinen tuotantojärjestelmä.

Pohjoismaisessa yhteistyössä on kyse kuitenkin kyse myös paljon muustakin kuin laskentatehon petraamisesta. ”Tarkoituksena on luoda yhteinen tuotantojärjestelmä, joka otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2017–2022. Valtavasti työtä on vielä tehtävänä ja monia kiviä käännettävänä ennen kuin koko tuotantojärjestelmä on valmis. Pohjoismainen yhteistyö on kuitenkin tähän mennessä ollut hedelmällistä ja on hieno esimerkki muille maille siitä, että yhteistyössä saadaan aina enemmän aikaan kuin jokainen maa yksinään”, sanoo NordNWP:n suunnittelussa tiiviisti mukana ollut johtaja Jussi Kaurola. Kaurola tähdentää, että perimmäisenä päämääränä on kyetä palvelemaan pohjoisten yhteiskuntien tarpeita entistä paremmin ja saada Pohjoismaiden ääni vahvemmin kuuluville kansainvälisissä yhteyksissä.