Teema 8.2.2016

Ilmastonmuutos. Talous. Nyt.

Miksi päättäjien ja elinkeinoelämän tulisi kiinnostua ilmastonmuutoksesta? Ensinnäkin siksi, että jo tämän vuosisadan kuluessa ilmaston lämpeneminen tulee muuttamaan elinympäristömme lisäksi globaaleja kauppavirtoja ja logistiikkaa. Toisekseen siksi, että ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia bisnesmahdollisuuksia.

Miksi päättäjien ja elinkeinoelämän tulisi kiinnostua ilmastonmuutoksesta? Ensinnäkin siksi, että jo tämän vuosisadan kuluessa ilmaston lämpeneminen tulee muuttamaan elinympäristömme lisäksi globaaleja kauppavirtoja ja logistiikkaa. Toisekseen siksi, että ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia bisnesmahdollisuuksia.

Taloudellinen toiminta synnyttää kasvihuonepäästöjä. Päästöjen aiheuttama ilmaston lämpeneminen puolestaan aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, myös monille sellaisille maille, jotka eivät ole juurikaan osallistuneet ongelman aiheuttamiseen. Taloustieteen näkökulmasta ilmastonmuutos onkin pohjimmiltaan myös eettinen kysymys.

Hintalappu tuleville riskeille

Ilmastonmuutoksen seurausten aiheuttamia kustannuksia on viime aikoina pyritty tekemään näkyviksi, mutta niiden laskeminen ei ole helppoa. Ilmastonmuutos monine epävarmuuksineen on perinteiselle taloustieteelle outo ilmiö.

”Erityisen hankalia tutkittavia ovat ne kehityskulut, jotka etenevät vähitellen, mutta voivat lopulta aiheuttaa mittavia vaikutuksia maailmantalouteen. Esimerkiksi kalakannat eivät loputtomiin siedä veden lämpötilan nousua, vaan voivat jossain vaiheessa romahtaa”, havainnollistaa tutkimusprofessori Adriaan Perrels. Perrels johtaa Ilmatieteen laitoksella talous- ja yhteiskuntatieteellistä ilmastotutkimusta.

Tunnetuin yritys hinnoitella ilmastonmuutosta on vuonna 2006 julkaistu Sternin raportti. Britannian hallituksen tilaamassa raportissa ekonomisti Nicholas Stern toteaa, että hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen maksaisi yhden prosentin maailman bruttokansantuotteesta seuraavan 50 vuoden ajan.

Raportin viesti on, että ilmastonmuutoksen torjuminen tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin vahinkojen korjaaminen myöhemmin. Pahimmillaan vuonna 2100 maailmanlaajuinen BKT voi ilmastonmuutoksen seurauksena olla raportin mukaan 20% matalampi kuin ilman muutosta. Sittemmin Stern on päivittänyt arviota nostamalla riskien hintalappuun merkittyä summaa entisestään.

”Sternin raportti herätti akateemisessa maailmassa kritiikkiä kyseenalaisen puolueettomuutensa johdosta. Toisaalta se käynnisti tärkeän taloustieteellisen keskustelun, jonka merkittävin seuraus oli pitkän aikavälin tulojen ja menojen arvottamisesta eli diskonttauksesta syntynyt uusi yhteisymmärrys”, Adriaan Perrels kertoo.

Ilmastonmuutoksen myötä kuivuus lisääntyy monin paikoin. Tämän seurauksena ruuan hinta nousee. Kuvassa YK:n ruoka-avustusten jakoa pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa.

Yllättäviä taloudellisia seurauksia

Lyhyellä tähtäimellä ilmaston lämpeneminen jakaa maailman maat ja alueet taloudellisiin voittajiin ja häviäjiin. Monien kehitysmaiden pyrkimykset nousta köyhyydestä vaikeutuvat entisestään. Suomi ja Pohjois-Eurooppa ovat tämän kilpailun voittajia. Sillä edellytyksellä, että ne kykenevät sopeutumaan muutokseen.

Maa- ja metsätalous, energiasektori, liikenne ja matkailu ovat Suomessa niitä aloja, joilla ilmaston lämpeneminen voi seuraavien vuosikymmenten aikana tuoda voittoa. Aihetta tuuletuksiin ei kuitenkaan ole, sillä globaalien markkinoiden epävakaisuus saattaa muuttaa tilannetta nopeasti.

”Suomelle haitalliset vaikutukset ilmenevät ensisijaisesti muiden, muutoksille herkempien maiden vientituotteiden kallistumisen kautta. Ilmastopakolaisuuteen on myös varauduttava”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Karoliina Pilli-Sihvola.

”Lämpenemisellä on kauaskantoisia seurauksia. On esimerkiksi spekuloitu, että Lähi-idän viimeaikaiset levottomuudet laukaisi kuivuuden aiheuttama viljan hintojen nousu”, Adriaan Perrels täydentää.

Sopeutuminen auttaa pienentämään taloudellisia riskejä

Euroopassa eri maat ovat varautuneet ilmastonmuutokseen vaihtelevasti. Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka laati kansallisen sopeutumisstrategian vuonna 2005.

”Suunnitteleminen on kuitenkin eri asia kuin toiminta. Iso-Britannia on mallimaa ilmastonmuutokseen liittyvien strategioiden laadinnassa, mutta toimeenpanoon on siellä varattu liian vähän voimavaroja. Viime vuoden mittavat tulvavahingot olivat osittain seurausta vesihuoltoon suunnattujen investointien vähäisyydestä. Tämä siitä huolimatta, että toimenpiteet oli kirjattu sopeutumisstrategiaan”, Adriaan Perrels huomauttaa.

Suomessa sopeutumistarpeeseen on vastattu muun muassa rakentamiskorkeussuositusten päivityksellä, sähkömarkkinalain muutoksella ja tulvavakuutusten käyttöönotolla. Viranomaiset ovat myös laatineet kansalaisten käyttöön interaktiivisia karttoja tulvariskialueista.

”Olemme tutkineet riskialuekarttojen vaikutusta asuntojen arvoon. Selvisi, että kartat toimivat asuntomarkkinoilla kuten toivottiin. Pääkaupunkiseudulla tulvariskivyöhykkeen merenrantatalojen neliöhinnat ovat suhteessa nousseet vähemmän kuin riskialueen ulkopuolella sijaitsevien talojen hinnat. Sopeutumiskeinot voivat siis olla taloudellisesti tehokkaita, kun riski-informaatio on helposti saatavilla”, Perrels kertoo.

Kaikkea ilmaston lämpenemisestä koituvaa vahinkoa ei voi mitata rahassa.

Uudet mahdollisuudet on osattava hyödyntää

Ilmaston lämpeneminen luo myös taloudellisia mahdollisuuksia.

”Euroopassa hiihtolomakohteiden kilpailuasetelma muuttuu. Jos eurooppalaiset haluavat hiihtää ja lasketella 25 vuoden kuluttua yhtä paljon kuin nyt, talvilomakohteet pohjoisessa voittanevat eteläisempien menettäessä asemiaan. Jos taas ajan myötä ulkoilutavat Euroopassa muuttuvat, alueellinen jakauma voi olla toisenlainen”, Adriaan Perrels pohtii.
Lapin hiihtokeskuksilla on tässä asetelmassa menestymismahdollisuuksia. Kävijämäärien lisääntyminen ja lyhenevä hiihtokausi on kuitenkin yhdistelmä, joka toimiakseen vaatii mittavia investointeja. Toimintojen monipuolistaminen on tärkeää.
”Lapin hiihtokeskukset voivat esimerkiksi miettiä, miten paljon niiden kannattaa tehdä yhteistyötä ja kuinka paljon kilpailla keskenään”, Perrels evästää.

Jo olemassa oleva keino on edullisin

Mikä sitten on taloudellisesti järkevä tapa varautua ilmastonmuutokseen?

”Sopeutuminen ei ole vain tulevaisuuden asia. Kustannustehokkainta on hyödyntää ja kehittää jo nyt käytössä olevia riskienhallintakeinoja. Joissain tapauksissa suojelutaso ei ole riittävä edes nykyilmastossa, joten sopeutumistoimet vähentävät riskejä saman tien”, Karoliina Pilli-Sihvola ja Adriaan Perrels korostavat.

Yksi keino on sääennusteiden laaja hyödyntäminen. ”Äärisäiden aiheuttamia onnettomuuksia pystytään Euroopan talviliikenteessä vähentämään, kun autojen navigointijärjestelmissä näkyvät reaaliaikaiset ja tulevat tiedot ajokelistä. Tämä on edullisempi ja nopeampi sopeutumiskeino kuin kokonaisten liikennejärjestelmien muokkaaminen”, Pilli-Sihvola jatkaa.

Kustannustehokkainta on hyödyntää ja kehittää jo nyt käytössä olevia riskienhallintakeinoja.

Tutkijat muistuttavat, että mikään sopeutumisvalikoima ei riitä, jos maapallon lämpeneminen jatkuu nykyisellä vauhdilla. Sekä talouden että ympäristön kannalta paras keino pienentää riskejä on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

”Ekosysteemit kärsivät jo nyt, eikä kaikkea koituvaa vahinkoa voi mitata rahassa”, Karoliina Pilli-Sihvola muistuttaa.

”Ilmastoskenaario, jossa maailman lämpötila nousee keskimäärin neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä, aiheuttaisi sään ääri-ilmiöiden kautta valtavat taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset. En haluaisi elää sellaisessa maailmassa”, Adriaan Perrels summaa terveiset päättäjille.

Teksti:
Kuvat:

Felix Pharand-Deschenes/Globaia/Science Photo LIbrary, WFP/George Fominyen ja Anna Toppari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *