Teema 21.2.2018

Odotettavissa oikullisempaa – tiedätkö miten ilmastonmuutos vaikuttaa?

Ilmasto ja säät muuttuvat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään laajasti yhteiskunnassa, joten tutkimustietoa tarvitaan monella eri alalla.

Suomen ilmasto lämpenee joka tapauksessa vuoteen 2050 mennessä vähintään kaksi astetta nykyisestä, vaikka päästöjä saataisiin hillittyä. Jos ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa ei onnistuta, Suomen ilmasto voi lämmetä jopa kuudella asteella vuosisadan loppuun mennessä.

Toisaalta Suomessa sää vaihtelee niin paljon, että yhtä poikkeavaa vuotta tai sääilmiöitä ei voi yksiselitteisesti yhdistää ilmastonmuutokseen. ”Suunta kuitenkin tiedetään: tänne on odotettavissa pidempiä hellejaksoja, leudompia talvia, suurempia sademääriä ja rankempia sateita”, muistuttaa meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

Sään ääri-ilmiöitä on esiintynyt aina, mutta ilmastonmuutoksen myötä niiden yleisyys, voimakkuus ja kesto muuttuvat. ”Eniten huomiota ansaitsevat sellaiset tekijät kuin lämpötila, tuuli ja sade, joilla voi taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia”, Jokinen toteaa.

Ongelmallista on erityisesti se, että ilmastonmuutos aiheuttaa erilaisia riskejä samaan aikaan kun yhteiskunta on tullut yhä haavoittuvaisemmaksi sään ja ilmaston vaihteluille. Ilmatieteen laitoksella selvitetäänkin sitä, miten eri sektoreilla tulisi varautua sään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tässä artikkelissa käydään läpi ilmastonmuutoksen vaikutuksia erityisesti metsätaloudelle ja rahoitusalalle.

Millaisiin olosuhteisiin Suomen metsienhoidossa tulisi varautua?

Ilmatieteen laitos on tutkinut useammassa hankkeessa sitä, millaisia riskejä ilmastonmuutos aiheuttaa Suomen vihreälle kullalle eli metsille. Muuttuva ilmasto luo toisaalta hyvät edellytykset puuston aiempaa nopeammalle kasvulle, mutta samalla myös erilaiset riskit kasvavat. Tärkeimpiä ns. abioottisten metsätuhojen aiheuttajia ovat tuuli ja lumi. Tuuli- ja lumituhojen vaurioittamat metsät ovat alttiita myös bioottisille tuhojen aiheuttajille, kuten tuhohyönteisille sekä sienille. Myös esimerkiksi hirvet ja myyrät voivat aiheuttaa merkittäviä metsätuhoja. Ilmatieteen laitos on useissa eri hankkeissa tutkinut, miten esimerkiksi sademäärät, roudan syvyys sekä tuulisuus muuttuvat ja mitä vaikutuksia näillä muutoksilla on metsille.

Kuivuus

”Yksi selkeä ilmastoskenaarioista esiin nouseva piirre on se, että kuivuus lisääntyy, mikä puolestaan lisää metsäpaloriskiä. Monet muistavat Ruotsissa vuoden kesällä 2014 riehuneen valtavan metsäpalon. Tutkimuksissa on vahvistunut käsitys, että vastaava tuho olisi sääolojen puolesta mahdollinen myös Suomessa, vaikka hyvin toimivat varoitusjärjestelmät ja pelastustoimi pienentävät suurpalojen mahdollisuutta”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Ari Venäläinen kertoo. Isot metsäpalot ovat kasvava riski, koska kuivia jaksoja tulee olemaan entistä enemmän ja rutikuivat metsät ovat herkkiä syttymään.

Kuivuuden lisääntymisellä on vaikutuksia myös Etelä-Suomen kuusikoiden kasvuun. Kuuset kärsivät kuivuudesta enemmän kuin muut puulajit. Vaikka ilmaston lämpeneminen lisää metsien kasvua, kuivuus voi joinakin kesinä heikentää kasvuolosuhteita etenkin Etelä-Suomessa.

Lumituhot

Toinen metsiin vaikuttava asia on lumituhot, joista on saatu kouriintuntuva esimerkki tänä talvena, kun suuret lumikuormat ovat aiheuttaneet tuhoja etenkin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Arvioiden mukaan etenkin Pohjois-Suomessa lumituhojen riski kasvaa, kun taas Etelä-Suomessa riski pienenee. ”Raja menee suurin piirtein Oulu-Joensuu -linjalla. Tulevaisuudessa talviset sademäärät kasvavat. Pohjoisessa sade tulee edelleen lumena, etelässä vesisateina”, Venäläinen tiivistää.

Jopa yli tuhannen kilon painoinen lumikuorma pystyy katkomaan latvoja ja oksia, joskus jopa kokonaisia puita juurineen. Lumituhoja ei kuitenkaan kannata odotella peukaloita pyöritellen. Metsäasiantuntijoiden mukaan lumituhoja voidaan vähentää pitämällä metsät riittävän harvakasvuisina.

Routa

Maan kantavuus eli routa näyttää ilmastomallien mukaan vähenevän, mikä puolestaan hankaloittaa puiden korjuuta. Routa onkin suomalaisen metsätalouden hyvä ystävä. Puiden korjuun mahdollistaa huonosti kantavilta maastokohteilta joko 20 cm routakerros tai 40 cm lumenpaksuus. ”Tällaiset olosuhteet tulevat vähenemään, mikä aiheuttaa uusia haasteita puunkorjuulle. Roudan väheneminen heikentää myös metsäautoteiden kuntoa.”

Myrskyt

Myrskyjen suhteen ilmastomallit antavat edelleen ristiriitaisia tuloksia. Tuulisuuden ja myrskyisyyden muutokset ovat tällä hetkellä tiiviin tutkinnan kohdalla. Joka tapauksessa roudan väheneminen vaikuttaa myös myrskytuhoihin, sillä roudan väheneminen heikentää puiden juurille tuomaa tukea, mikä lisää puiden kaatumisen riskiä. ”Kun routajakso Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla lyhenee, voimakkuudeltaan nykyisenlaisetkin talvimyrskyt aiheuttavat enemmän metsätuhoja”, Venäläinen täsmentää.

Forbio-hanke tekee yhteistyötä tiedon käyttäjien kanssa

Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (Forbio) -hankkeessa on tutkijoiden lisäksi mukana yrityksiä, yhdistyksiä ja ministeriöitä. ”Oleellista on, että meillä on hyvät yhteydet kaikkiin loppukäyttäjiin, jotka tietoa toiminnassaan tarvitsevat. Näin halutaan varmistaa, että meidän tuottamat tiedot ja aineistot saavuttavat myös käyttäjät.”

Tietoja voidaan käyttää myös hyväksi kehitettäessä erilaisia palveluita. Jo nyt on palveluja, joista voi tarkistaa esimerkiksi puiden korjuulle optimaalisimmat olosuhteet alueittain.

Metsätoimialan ja myös yksityisten metsäomistajien tulisi varautua näihin tulevaisuuden olosuhteisiin. Puut kasvavat monia kymmeniä vuosia, joten jo nyt on syytä miettiä, mikä puu kasvaa hyvin, mutta toisaalta ei ole altis esimerkiksi metsätuhoille. ”Puulajeistamme erityisesti koivu hyötyy lisääntyvästä lämmöstä. Matalajuurinen kuusi taas kestää huonosti myrskyjä ja on altis kuivuudelle. Myös hakkuita suunniteltaessa voi selvittää tuulien kannalta riskialtteimmat alueet jo etukäteen”, Venäläinen vinkkaa.

 

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös finanssialaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat myös finanssialalle. Niinpä Ilmatieteen laitoksella halutaan tutkia myös ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia. Vakuutusala riskien jakajana sekä pankit ja eläkeyhtiöt suurina sijoittajina ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa.

”Finanssiala on toistaiseksi ollut suhteellisen hidas reagoimaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Viime vuosina finanssiala on alkanut panostaa toisissaan vähähiiliseen teknologiaan ja kestävään kehitykseen. Toisaalta ilmastonmuutoksen suoria riskejä, kuten sään ääri-ilmiöitä, ei ole vielä riittävästi huomioitu finanssialalla. Ilmastonmuutos ravistelee lähivuosikymmeninä esimerkiksi vakuutusalaa rajulla kädellä. Tähän vakuutusala onkin jo havahtunut”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels.

Pilkahduksia finanssialan heräämisestä ilmastonmuutokseen on nähtävissä.

Muitakin pilkahduksia finanssialan heräämisestä ilmastonmuutokseen on nähtävissä. ”Esimerkiksi maailmanlaajuinen Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TFCD) suosittelee ilmastonmuutoksen riskien läpinäkyvää raportointia finanssialalla. Euroopan Komission nimittämä kärkitason asiantuntijaryhmä HLEG Sustainable Finance julkaisi myös äskettäin loppuraportin, jonka suosituksien pohjalta EU haluaa kehittää kestävää rahoitustoimintaa edistävää direktiiviä.

”Toisaalta uudet ja muuttuvat riskit tuovat myös tuotekehitysmahdollisuuksia finanssialalle. Sitä varten tarvitaan lisää yhteistyötä finanssialan, taloustieteen ja ilmatieteen välillä”, sanoo Perrels.

”Vaikka puhe onkin finanssimarkkinoista, tulee ilmastonmuutos lopulta vaikuttamaan myös tavallisen ihmisen talouteen, esimerkiksi vakuutusten hintojen tai lainaehtojen kautta”, muistuttaa Ilmatieteen laitoksen tutkija Väinö Nurmi.

 

Finanssialalla ilmastonmuutoksen riskit voidaan jakaa kolmeen luokkaan:

Fyysiset riskit

Ilmastonmuutos merkitsee sitä, että kohtaamme yhä useammin tai yhä vakavampia äärisääilmiöitä, kuten tulvia, kuivuutta ja myrskyjä. Nämä tapahtumat aiheuttavat fyysisiä ja taloudellisia riskejä, jotka vaikuttavat suoraan yhteiskuntamme kehitys- ja toipumiskykyyn.

”Esimerkiksi vakuutusyhtiöille tämä tarkoittaa sitä, että eteen voi tulla isoja luonnonkatastrofeja, jotka voivat vaikuttaa jopa yhtiöiden maksuvalmiuteen. Riskit nousevat myös tavallisella kiinteistöomistajalla, sillä esimerkiksi tulvat voivat laskea omistusten arvoa. Siksi vakuutusyhtiöille ja kiinteistöalalle ollaan kehittämässä räätälöityjä ilmastopalvelutuotteita riskien hallitsemiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tulvakartat, jotka kertovat, missä tulvariskit ovat korkeampia”, Väinö Nurmi selittää.

Transitioriskit

”Siirtyminen vähähiiliseen talouteen tulee olemaan mullistava. Nopea siirtymä vihreään talouteen voisi merkitä sitä, että jotkin talouden sektorit kohtaavat huomattavia muutoksia. Tällä voi olla negatiivisia vaikutuksia hiili-intensiivisten investointien arvoon jopa odotettua nopeammin”, selittää Nurmi.

Pitkäjänteiset riskit

Monet tutkijat ovat nostaneet viime aikoina esiin sen, että on syytä tarkkailla makrotalouden suuntausten ja lämpötilan välisiä korrelaatioita.

”On olemassa jo todisteita siitä, että ainakin osa lämpenemisestä aiheutuvista vaikutuksista vaikuttaisi myös kokonaistuottavuuteen. Yksittäisenä vuotena vaikutus on pieni, mutta kumulatiivisesti tilanne näyttää erilaiselta. Tämän takia ilmastonmuutoksen vaikutuksia pitäisi seurata pitkäjänteisesti myös makrotalouden osalta”, tutkimusprofessori Perrels korostaa.

Miten ilmastomuutostieto saadaan vietyä oikeaan paikkaan ja oikealla tavalla?

Sekä Perrels että Nurmi ovat mukana EUMacs-hankkeessa, jossa tutkitaan sitä, mitä tietoa finanssimarkkinoilla tarvittaisiin ilmastonmuutoksesta ja miten sitä pitäisi jakaa, jotta tieto otettaisiin nykyistä paremmin käyttöön. Kumpainenkin myöntää, että tiedon välittämisessä on vielä parantamisen varaa. ”Tämänhetkiset ilmastopalveluiden tuotteet ovat luonnontieteelliseen ajatteluun pohjautuvia. Tieto pitäisi saada käännettyä finanssialan tarvitsemaan muotoon, jotta se olisi paremmin hyödynnettävissä finanssimaailman pyörteissä”, Perrels muotoilee.

Teksti:
Kuvat:

Shutterstock, Mauri Mahlamäki

2 vastausta artikkeliin “Odotettavissa oikullisempaa – tiedätkö miten ilmastonmuutos vaikuttaa?

  1. Ilmatieteen laitos antaa kovin vähän tietoa polaaripyörteen vaikutuksesta Euroopan ja erityisesti Suomen sääilmiöiden kehittymisessä. Pohjois-Venäjällä on pysyvä kylmä matalapaine, josta ei puhuta mitään yhdessä Atlantin korkepainen kanssa se pilaa koko pohjolan säät. Näin kävi viime keväänä ja kesänäkin. Kyllä tällaisista ilmiöistä voisi antaa syventävämpää tietoa, eikä vaan laitella kartaan pilvien ja auringonkuvia kansalle, jota ei muka kiinnosta muuta kuin päivän tai viikon säät. Kyllä kiinnostaa ja todella paljon! Älkää hautoko tietoa omassa porukassa, vaan laittakaa sitä meillekin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *