Teema 16.3.2017

Tutkimus edellytys Itämeren siniselle kasvulle

Jotta Itämeren sininen kasvu toteutuu, tarvitaan sitä varten paljon tutkimustietoa Itämeren fysikaalisista ominaisuuksista, eri merialueiden ominaispiirteistä ja merialueella tapahtuvasta toiminnasta.

Mitä sinisellä kasvulla sillä oikeastaan tarkoitetaan, yksikön päällikkö Jari Haapala? ”Sininen kasvu tarkoittaa pitkän aikavälin strategiaa, jolla tuetaan merielinkeinojen kasvua kokonaisuutena niin, että toiminta tapahtuu ympäristön kannalta kestävästi. Itämeri on Suomen talouden kannalta tärkeä ja meri tarjoaakin monenlaisia mahdollisuuksia monelle eri alalle. Suomella on sinistä kultaa.

Merihavaintojen avulla lisää tietoa Itämerestä

Lauri Laakso

Merten kestävä hyödyntäminen vaatii, että merta ja merellisiä toimintoja tutkitaan samanaikaisesti monesta eri näkökulmasta. Merelliset havainnot ovat tärkeä lähtökohta sinisen kasvun onnistumiselle. Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksen lippulaiva on Utön saarelle rakennettu merentutkimusasema, joka tuottaa ajantasaista tutkimustietoa merestä, sen pinnalta ja sekä ilmasta vuoden ja vuorokauden ympäri pitkäaikaisesti. Utön perusajatus on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka antaa kattavan kuvan meren ja ilmakehän alaosan tilasta.
”Itämeri on pieni ja matala reunameri, joka toimii eri tavoin kuin valtameret. Itämeren toimintaan vaikuttavat mm. meren biologiset prosessit, lämpötila, ravinteet, aallokko sekä jääpeite. Kokonaisuuden ymmärtäminen vaatiikin laajan kirjon mittauksia”, sanoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Lauri Laakso. Utön mittausasema on osa eurooppalaista ICOS-verkostoa (Integrated Carbon Observation System).
Ilmatieteen laitos on mukana myös FINMARI-infrastruktuurissa, jonka tavoite on kehittää yhteisiä reaaliaikaisia, automatisoituja merentutkimuksen välineitä. Näin voidaan entistä paremmin palvella tutkimusta ja meriympäristön tilan seurantaa ympäristöä koskevien päätösten perustaksi. Ilmatieteen laitos on saanut hiljattain käyttöönsä ensimmäisen sukellusrobotin eli gliderin, joka on varustettu monitieteellisin anturein. Glider avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa Itämeren tulevaisuuden entistä tarkempaan arviointiin.

Merialueiden ominaispiirteet otettava huomioon

Merten kestävä hyödyntäminen edellyttää ajankohtaista tietoa meren tilasta mutta myös ymmärrystä siitä, miten ihmisten toiminta vaikuttaa meren olosuhteisiin vuosikymmenien aikaskaaloissa. Hiljattain käynnistyneen SmartSea-hankkeen tarkoituksen on arvioida, miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Näin voidaan valmistautua ja ennakoida muutoksen aiheuttamia tarpeita eri elinkeinoille.

Jari Haapala

Monitieteisessä yhteishankkeessa Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on tutkia ilmastonmuutoksen vaikutusta meren ekosysteemiin, arvioida ihmistoiminnan riskejä ja kestävään kehitystä vaikeuttavia yhteiskunnallisia esteitä. SmartSea tutkii myös miten meritoimintoja, kuten tuulivoiman tuotantoa, voidaan tehdä aiheuttamatta rasitusta meriympäristöille.

”Pohjanlahti on riskialue, jossa ilmastonmuutos vaikuttaa tuntuvasti olosuhteisiin, kuten suolapitoisuuden ja sitä kautta koko merieliöstöön.  Nopea merialan elinkeinotoiminnan kasvu, mm. tuulivoiman ja kalankasvatuksen saralla sekä ilmastonmuutoksen seuraukset voivat johtaa eri toimintojen ristiriitoihin ja vahingoittaa Pohjanlahden meriekosysteemiä”, muistuttaa Smartsea-projektin vetäjä Jari Haapala.

Puhdas ja turvallinen liikenne sinisen kasvun ehdoton edellytys

Itämerellä tapahtuva toiminta on kuitenkin tärkeässä roolissa. Meriliikenteen kasvu on yksi myös Itämerta sinisen kasvun riskeistä paitsi onnettomuuksien myös päästöjen takia.  Itämeri on Suomen tärkein liikenneväylä, jota pitkin Suomessa kaikista tavarakuljetuksista kulkee yli 90 prosenttia.

Ilmatieteen laitoksen merelliset palvelut tuottavat reaaliaikaisia havaintoja, ennusteita ja analyyseja sekä asiantuntijapalveluita meriliikenteelle. Yleisimmin käytettyjä palveluja ovat jääpalvelu sekä vedenkorkeus- ja aallokkopalvelu. Ne ovat elintärkeitä turvallisuuspalveluita lähes kaikille merellisille toimijoille, oli kyse sitten kalastajasta tai laivaliikenteestä.
Ilmatieteen laitoksella on käynnissä myös monta laivaliikenteen päästöihin liittyvää projektia. ”Laivaliikenteen päästöt on tärkeää ensin tuntea kokonaisvaltaisesti, jotta voidaan arvioida niiden vaikutuksia sekä suunnitella rajoituksia ja valvontaa”, toteaa Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Jukka-Pekka Jalkanen. Merenkulun päästöjen vähentämiseen on hyvät mahdollisuudet. Teknisiä ratkaisuja sekä ilmansaasteiden että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on saatavilla, mutta ne vaativat vielä lisätutkimusta. ”Useat laivayhtiöt ovat jo siirtyneet ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin, mutta ratkaisujen kokonaisvaikutuksista ei ole tarkkaa tietoa. Envisum-projektissa onkin kehitetty mittareita ja malleja laivapäästöjen sekä niiden ympäristö- ja terveysvaikutusten sekä päästörajoitusmenetelmien arviointiin yhtenä kokonaisuutena”, Jalkanen kertoo.

”Monesta eri näkökulmasta tehty tutkimus parantaa Suomen mahdollisuuksia hyötyä merialueiden sinisestä kullasta kestävästi. Tällaisella osaamisella on jatkossa varmasti käyttöä myös Jäämerellä, johon taloudellinen kiinnostus suuntautuu tulevina vuosina”, Jari Haapala kiteyttää.

Lue lisää:

Jari Haapalan blogi sinisestä kasvusta: aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/blogeja/jari-haapala-blue-growth—kasvua-meresta/
SmartSea-projekti: smartsea.fi

 

Teksti:
Kuvat:

Tero Pajukallio, Tommi Mäkelä