Tutkimus 22.6.2016

Helsinki kartoitti merenpinnan korkeuden ja aallokon riskitasoja

Toisessa selainikkunassa on auki kiinteistöviraston sovellus, toisessa vakuutusyhtiön laskuri. Valitsemalla uudelle rantasaunallesi haluamasi riskitason saat ensin suositeltavan rakentamiskorkeuden, jonka jälkeen laskuri kertoo hinnan, jolla vakuutusyhtiösi suostuu saunasi vakuuttamaan. Utopiaa? Ehkä vain osittain.

Tammikuussa 2016 Helsingin kaupungin kiinteistövirasto julkaisi karttasovelluksen, joka havainnollistaa, miten korkealle aaltoileva merivesi voi Helsingin rannikolla nousta. Arviot on laskettu kolmelle eri vuodelle: 2020, 2050 ja 2100. Erot vuosien välillä johtuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamasta merenpinnan noususta, paikalliset erot taas ennen kaikkea aallokosta.

Tonttikohtaisiin arvioihin ei vielä päästä, mutta tekniikka sen toteuttamiseen on jo olemassa. ”Helsingin kaupunki on laserkeilattu paitsi maanpinnan osalta niin myös rakennusten osalta. Parhaillaan ollaan rakentamassa 3D-kaupunkimallia”, kertoo Helsingin kiinteistöviraston geoteknisen osaston osastopäällikkö Ilkka Vähäaho. ”Mallia hyödynnetään myös tulvakartoituksiin ja -simulaatioihin sekä suojatoimenpiteiden suunnitteluun.”

Helsingin rannikon aallokkoa kartoitettu mittauskampanjalla

Kartan arviot perustuvat Ilmatieteen laitoksen vuosina 2012–2014 toteuttamaan mittauskampanjaan. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilaamassa tutkimuksessa kartoitettiin Helsingin rannikon merellisiä oloja suorittamalla aallokko-, tuuli-, sekä vedenkorkeusmittauksia.

Suurin osa mittauksista tehtiin Helsingin kaupungin hankkimilla aaltopoijuilla. Aaltopoijut Snadi ja Aapo mittasivat Helsingin seudun rannikon aallokkoa 18 eri paikassa, aina noin kuukausi kerralla. Näiden mittauksien tueksi käytettiin Ilmatieteen laitoksen pitkäaikaisia operatiivisia aalto- ja tuulimittauksia Suomenlahdelta. Lopputuloksena oli laajin Suomessa tehty aallokon kartoituskampanja.

Riskien todennäköisyydet selville

”Ollakseen hyödyllinen tiedon tulee vastata oikeisiin kysymyksiin, kuten riskien todennäköisyyksiin. Mökin rantasaunasta voi vahingon sattuessa riittää rahallinen korvaus, mutta asuinrakennuksissa tulee huomioida myös muut seuraukset, kuten mahdollisista muutoista aiheutuvat kustannukset. Ydinvoimalaitoksen tapauksessa taas onnettomuuden vahingot eivät välttämättä edes ole rahalla korvattavissa”, toteaa tutkija Jan-Victor Björkqvist.

Hyväksyttäväksi riskitasoksi normaalissa asuinrakentamisessa on tyypillisesti otettu yksi tapahtuma 250 vuodessa, eikä muita yleisiä suosituksia ole annettu. Rakentamiseen kelpaava rannikkoalue ei kuitenkaan ole rajaton, joten se kannattaa käyttää mahdollisemman tarkoituksenmukaisesti. Kärjistäen: rantasaunaa ei kannata jättää rakentamatta paikkaan, joka on liian riskialtis ydinvoimalalle.

Rantasaunaa ei kannata jättää rakentamatta paikkaan, joka on liian riskialtis ydinvoimalalle.

”Oleellista kaavoituksen kannalta on se, että etukäteen tunnistetaan mahdolliset riskit, kuten merenpinnan nousu ja se että lyhyelläkin matkalla ’turvallisissa rakentamiskorkeuksissa’ voi olla jopa yli metrin ero (kts. oheinen kuva)”, selventää Ilkka Vähäaho. ”Jos käytetään keskimääräisiä arvoja kaikilla rannoilla, niin arvot ovat pääsääntöisesti joko liian korkeita tai liian matalia. Molemmissa tapauksissa ratkaisut olisivat epätaloudellisia.”

Vedenkorkeus vaihtelee jatkuvasti Itämerellä

Ilmastonmuutos ja sen myötä nouseva merenpinta ovat uhkia, mutta jo nyt vedenkorkeus vaihtelee jatkuvasti. Itämerellä suurimmat syyt vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluille ovat Itämeren kokonaisvesimäärä sekä meteorologisista tekijöistä, kuten ilmanpaineesta ja tuulesta, johtuvat vaihtelut. Myrskyissä kovan tuulen aiheuttama väänne pakkaa vettä kohti rantaa, jolloin vedenpinta nousee. Samassa myös aallokko voi nousta korkeaksi. Suomen rannikon ominaispiirteisiin kuuluu rikkonainen saaristo, joten aallokko voi vaihdella huomattavasti pienenkin alueen sisällä.

Vedenkorkeus on jo perinteisesti huomioitu todennäköisyysjakautumana, jolloin eri riskitasojen arvot ovat helposti määriteltävissä. Aallokon huomioiminen nk. aaltoiluvarana ei kuitenkaan kiinteänä lukuna taivu eri todennäköisyystasoille. Tästä syystä tammikuussa julkaistun kiinteistöviraston raportin tulokset on laskettu uudella menetelmällä, joka huomioi aallokon ja vedenkorkeuden yhteisvaikutuksen suoraan halutulla todennäköisyystasolla. Tärkeimpänä lopputuotteena on Helsingin rannikkoa kattava karttasovellus.

Buli-aaltopoiju turvaa vesiliikennettä

Turvallisen ja kestävän rakentamisen lisäksi tulee huomioida myös turvallisuus vesillä liikuttaessa.

Tästä syystä Helsingin kaupunki hankki pysyväksi mittalaitteeksi Buliksi nimetyn aaltopoijun, joka ankkuroitiin huhtikuun loppupuolella Suomenlinnan edustalle. Vesillä liikkujia palvelevalle tiedotussivustolle on myös kerätty Helsingin merialueen aalto- ja tuulitietoja sekä numeroina että kuvina. Myöhemmin palvelua laajennetaan käyttäjäpalautetta kuunnellen esimerkiksi varoituskartoin.

Lauri_ja_Buli

”Helsinki jatkaa nyt tutkimusta nimellä ’Merivesiliikenteen turvallisuus ja turvalliset rakentamiskorkeudet’ ja siinä pääpaino on Vesibussi- ja pienveneliikenteen turvallisuudessa Helsingin lähivesillä”, valistaa Ilkka Vähäaho. ”Lähin Ilmatieteen laitoksen aaltopoiju on avomerellä eikä siis kerro tilanteesta saariston osittain suojaamilla lähivesillä. Lisäksi saadaan pitkäaikaista dataa aaltoilusta ja sen kautta tarkennusta jo julkaistuihin turvallisiin rakentamiskorkeuksiin.”

Päättyneen projektin aikana kerätyt alueellisesti kattavat tiedot, yhdistettynä parhaillaan menossa oleviin pitkäaikaisiin mittauksiin, luovat vahvan pohjan merellisen Helsingin kehittämiselle. Ilkka Vähäaholla onkin terveiset muille kaupungeille: ”Suosittelen myös muille Suomenlahden rannikkokaupungeille vastaavan tutkimuksen teettämistä jo pelkästään talouden ja turvallisuuden näkökulmasta”.

 

”Suosittelen myös muille Suomenlahden rannikkokaupungeille vastaavan tutkimuksen teettämistä jo pelkästään talouden ja turvallisuuden näkökulmasta”.

Helsingin kaupungin sivuja:

Vuoden 2016 raportti: http://www.hel.fi/static/kv/turvalliset-rakentamiskorkeudet.pdf

Karttasovellus: http://www.hel.fi/static/kv/Geo/Vesi/Poijut.html

Ajantasaiset aalto- ja tuulitiedot Helsingin edustalta: http://www.hel.fi/static/kv/Geo/Vesi/Yhteenveto.htm

 

Teksti:
Kuvat:

Karttakuva: Helsingin kaupunki (Lukuarvot Ilmatieteen laitokselta) Poijukuva: Leena Nurmi