Tutkimus 1.9.2017

Päästöinventaarioilla voidaan varmistaa Pariisin tavoitteiden mukainen kehitys

IPCC julkaisee ajoittain erikoisraportteja valituista aiheista varsinaisten arviointiraporttien täydentämiseksi ja syventämiseksi. Kasvihuonekaasuinventaarioiden menetelmäraportti parantaa päästöraportoinnin tarkkuutta.

IPCC:n eli Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. IPCC on kaikkein tunnetuin tuottamistaan laajoista arviointiraporteista, jotka ilmestyvät 5-6 vuoden välein. ”IPCC tuottaa näiden lisäksi myös erikoisraportteja, jotka keskittyvät tiettyihin tarkemmin rajattuihin aiheisiin. Ensi vuonna ilmestyvä erikoisraportti keskittyy käsittelemään 1,5-asteen lämpenemisen vaikutuksia ja päästöjen vähennyspolkuja, joilla päästäisiin Pariisissa asetettuun tavoitteeseen”, toteaa Suomen IPCC-ryhmän sihteeri Heikki Tuomenvirta.

Riitta Pipatti

Tämän lisäksi IPCC päivittää parhaillaan kansallisten kasvihuonekaasujen inventaarioiden laatimista varten erillistä menetelmäraporttia.  ”Raportti valmistuu toukokuussa 2019 ja parantaa kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin kattavuutta ja tarkkuutta”, sanoo Riitta Pipatti, joka toimii Tilastokeskuksen kehittämispäällikkönä ja IPCC:n kasvihuonekaasujen inventaario-ohjelman Task Force Bureaun jäsenenä. Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö vastaa YK:n ilmastosopimukselle ja EU:lle toimitettavan kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion toteutuksesta ja raportoinnista Suomessa.

IPCC:n menetelmä-raportissa keskitytään menetelmiin, joilla kasvihuonekaasupäästöjä lasketaan kansallisissa inventaarioissa. ”Olin mukana jo toisten menetelmäohjeiden kirjoittamisessa, jotka tehtiin vuonna 1996. Vaikka IPCC:n toiminta on pääasiassa tutkimusten yhteenvetoa, olemme joutuneet menetelmäohjeita varten myös kehittämään menetelmiä, sillä niitä ei ole aina löytynyt valmiina ”, Pipatti kertoo.

Päästöt ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta…

Ilmastonmuutoksen kannalta myönteistä on se, että kasvihuonepäästöt ovat inventaarien mukaan kääntymässä laskuun. ”2000-luvun alkupuolelle sakka päästötrendi oli nouseva, mutta viimeisten vuosien aikana globaalien päästöjen kasvu on hidastunut ja monissa maissa päästöt ovat laskeneet, myös Suomessa. Tästä voi päätellä, että ilmastotoimet alkavat näkyä. Energiakäytön tehostaminen ja vaihtoehtoiset tuotantotavat ovat vaikuttaneet päästöihin. Liikennesektorilla väheneminen alkaa näkyä vasta nyt kun markkinoille saadaan realistisia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille”, Riitta Pipatti kertoo. Vaikka uutiset ovat hyviä, hän muistuttaa, että vielä ei ole tietoa siitä, miten piristyvä talouskehitys vaikuttaa. ”Jää nähtäväksi, pystytäänkö laskeva trendi säilyttämään talouden lähdettyä kasvu-uralle. Itse olen taipuvainen pessimismiin”, Pipatti toteaa.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat sektoreittain.

Pipatti muistuttaa, että vaikka päästöt pienenevät, eivät kasvihuonekaasupitoisuudet pienene samaan tapaan, koska kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä pitkään. ”Tämän takia Pariisin sopimuksen tavoite rajoittaa lämpötilan nousu alle 2 asteeseen, on todella haasteellinen. 1,5 asteen tavoite on pian melkeinpä mahdoton saavuttaa. Jos päästöjä halutaan vähentää nollatasolle, kaiken ja kaikkien on muututtava. Näin suuri muutos on vaikea, sillä ihmisten käyttäytymistä ja kulutustottumuksia on vaikea muuttaa”, Riitta Pipatti huokaisee.

Pariisin sopimuksen tavoite rajoittaa lämpötilan nousu alle 2 asteeseen, on todella haasteellinen.

Monimutkaiset päästövähennysvelvoitteet eivät aina vastaa todellisista päästöjen vähentämistä

Pariisin sopimuksessa maat sitoutuivat laskemaan kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvihuonekaasujen päästöjen raportoinnin lisäksi seurataan myös kasvihuonekaasujen nieluja. Nieluilla tarkoitetaan kasvihuonekaasujen sitoutumista pois ilmakehästä. Nieluja voidaan käyttää rajoitetusti hyväksi päästövähennyksiin pyrittäessä.

Kansallisia kasvihuonekaasupäästöinventaarioita käytetään päästövähennysvelvotteiden vahvistamiseen. ”Velvoitteiden laskennassa on erilaisia monimutkaisia laskentasääntöjä, joilla ei ole tekemistä todellisten päästöjen kanssa. Inventaariot ovat itsessään selkeitä ja kuvaavat hyvin päästöjen ja nielujen kehittymistä, mutta käytetyt, erityisesti nieluja koskevat, laskentasäännöt ovat liiankin monimutkaisia”, Riitta Pipatti toteaa.

Kaikissa maissa päästöjä ei tunneta yhtä hyvin kuin Suomessa. Suomessa energiasektori on merkittävin päästölähde, sen osuus päästöistä vuonna 2015 oli 73 prosenttia. Toiseksi suurin päästölähde on maatalous noin 12 prosentin päästöosuudella. Teollisuuden ja tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt ovat noin 11 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, ja jätesektorin päästöjen osuus 4 prosenttia. Suomessa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous on merkittävä nettonielu, eli sen sitoma kasvihuonekaasupäästöjen määrä on suurempi kuin siitä vapautuva määrä. Metsänielujen mukaan ottaminen velvoitteisiin ei kuitenkaan ole yksinkertainen asia, mikä on näkynyt eri osapuolten erilaisista käsityksistä metsien hyödyntämisen ilmastovaikutuksista.  ”Totuus on jossakin äärimmäisten näkökantojen välimaastossa; Metsiä voi hakata, mutta hakkuiden määrä pitää optimoida. Jos metsiä ei hakata lainkaan, niiden nettokasvu lakkaa jossain vaiheessa”, Pipatti tiivistää.

Mittaustieto on välttämätöntä

Suomestakin tarvitaan ehdottomasti lisää mittaustietoa. Perinteiset päästösektorit, kuten energia, teollisuusprosessit, liikenne, maatalous ja jätehuolto tunnetaan hyvin. Eräät ihmisten aiheuttamat päästöt maankäytöstä tunnetaan sen sijaan huonommin. Tällä hetkellä esimerkiksi maaperäpäästöt tai -nielut on alue, josta kaivattaisiin enemmän mittaustietoa. Maaperämittauksia on kuitenkin vaikea tehdä, sillä päästöt/nielut vaihtelevat paikasta, ajankohdasta ja säästä riippuen.

Harmillisesti nykyisin resurssit ovat niukat ja mittaukset ovat kalliita. ”Mallinnus on tässä hyvä työväline, mutta sen kehittäminen vaatii tuekseen tietoa, jota saadaan vain mittauksista”, Pipatti muistuttaa

Teksti:
Kuvat: