Tutkimus 14.2.2016

Jäämeri aukeaa ilmastotutkijoille

Bolshevikin saarelle Länsi-Siperiaan perustettiin viime vuonna mittausasema, joka tuo uutta tietoa pohjoisen Jäämeren päästöistä ja täydennyksen arktisten asemien verkostoon.

”Bolshevik valikoitui tutkimusaseman paikaksi, koska se on selkeästi arktinen alue, mutta sinne on suhteellisen helppo mennä”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Tuomas Laurila kertoo.

Kansainvälistä yhteistyötä

Laurila ja hänen kollegansa Eija Asmi toimittivat lokakuussa Cape Baranovan asemalle kasvihuonekaasuja ja pienhiukkasia mittaavaa laitteistoa. Matka kesti yhteensä kuukauden.

”Lensimme Pietarin kautta Arkangeliin, josta matkasimme rahtilaivalla Bolshevikin saarelle. Paikan päällä ehdimme olla puolitoista päivää. Saimme mittalaitteet asennettua ja niihin on sen jälkeen tarvinnut tehdä vain pientä säätöä”, Tuomas Laurila kertoo.

Cape Baranova korvaa Venäjän Arktisen ja Antarktisen tutkimuksen instituutin AARIn aiemman, Jäämerellä kelluneen aseman, joka upposi jään vähäisyyden vuoksi. Kiinteällä Baranovan asemalla AARI havainnoi ilmaston lisäksi säätä, luontoa ja merta. Tutkijoita on saarella läsnä ympäri vuoden.

P1000896

Ainutlaatuista dataa

Mittalaitteiden toimivuus arktisissa oloissa ei ole itsestään selvää. ”AARI toivoi yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa, sillä he tietävät, että saamme mittarit toimimaan ääriolosuhteissa”, Tuomas Laurila kertoo.

Ilmatieteen laitokselle mittausdata saapuu satelliitin välityksellä.

”Venäjältä saatava yhteismitallinen data on ainutlaatuista. Tällaisten kumppanuuksien luominen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta”, Eija Asmi muistuttaa.

Saatava mittausdata on ainutlaatuista.

Suomella ei aiemmin ole ollut pysyviä mittauksia varsinaisen Jäämeren alueella. Cape Baranova sijoittuu maantieteellisesti Sammaltunturin Pallaksen ja Itä-Siperian Tiksin mittausasemien väliin tuoden tarpeellista taustatietoa myös näiden alueiden havaintoihin.

Bolshevik_TM_875x492px

Ilmastotutkimuksen avainalueita

Pohjoisen Jäämeren ja Länsi-Siperian alue kiinnostaa ilmastotutkijoita monestakin syystä.

”Pienhiukkastutkimuksessa aseman tiedot auttavat selvittämään hiukkasten muodostusprosesseja Jäämerellä, ilmastonmuutosta kiihdyttävän mustan hiilen kulkeutumista sekä Länsi-Siperian kaasukenttien roolia pienhiukkasten lähteenä”, Eija Asmi kertoo.

”Kasvihuonekaasujen osalta pystymme nyt selvittämään, minkä verran kaasuja tulee matalan mannerjalustameren pohjasta sekä paikantamaan Siperian metaanilähteitä ja hiiltä sitovia nieluja”, Tuomas Laurila täydentää.

Jatkossa Cape Baranovan mittaukset auttavat tarkentamaan myös globaaleja ilmastomalleja ja todentamaan Pariisissa solmitun ilmastosopimuksen sitoumuksia.