Tutkimus 15.2.2016

Kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa johdetaan Suomesta

Pariisissa aikaansaatu ilmastosopimus on iso askel oikeaan suuntaan. Sopimus on kuitenkin pätevä vain, jos sopimuksen sitoumuksia valvotaan ja edistymistä voidaan luotettavasti seurata. Euroopan laajuisen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän päämaja perustettiin viime syksynä Suomeen.

Eri tahojen tekemien arvioiden mukaan Pariisissa aikaansaatu ilmastosopimus taittaa toteutuessaan kasvihuonekaasupäästöjen suurimman kasvun. ”Tehtyjen päätösten toteutuminen vaatii kuitenkin panostusta kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmään, jonka avulla voidaan varmentaa maakohtaiset päästöt”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusjohtaja Yrjö Viisanen.

Yhdenmukainen ja tarkka havainnointi tavoitteena

ICOS (Integrated Carbon Observation System) on 95 eurooppalaisen tutkimusaseman verkosto, joka tuottaa tietoa kaasujen pitoisuuksista, vapautumisesta ja sitoutumisesta. ICOS on keskeinen toimija valtiollisesti sovittujen kasvihuonekaasujen päästövähennysten todentamisessa ja globaalien seurantajärjestelmien rakentamisessa. Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston operoimien yli 10 mittausaseman ansiosta myös pohjoiset alueet ovat hyvin edustettuina ICOS-verkostossa. Mittaustulosten tarkkuuden todentamiseen ja mittausmenetelmien kehittämiseen hyödynnetään Ilmatieteen laitoksen liikkuvaa vertailumittauslaboratoriota.

ICOSin tuottama tieto on hyödyksi tutkimuksen ohella ilmastosopimusten seurannassa ja siihen liittyvässä poliittisessa päätöksenteossa. Keskeisin tavoite on kasvihuonekaasujen pitoisuuksien, lähteiden ja nielujen pitkäkestoinen, yhdenmukainen sekä tarkka havainnointi. ICOS muodostuu kansallisista mittausasemista, joilla mitataan kolmen kasvihuonekaasun eli hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun pitoisuuksia ja vaihtoa ilmakehän kanssa. Ihmisen toiminnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat tärkein ilmastonmuutosta aiheuttava yksittäinen tekijä. Tutkimus ja seuranta on ensiarvoisen tärkeää, sillä Pariisissa solmitusta sopimuksesta huolimatta ilmastonmuutos jatkaa etenemistään vielä vähintään seuraavat vuosikymmenet.

ICOSin tämänhetkinen merkitys onkin verrattavissa maailmanlaajuisen säähavaintoverkoston syntyyn toisen maailmansodan jälkeen. Hajautettuun mittausasemaverkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 50 ilmakehä-, ekosysteemi- ja merihavaintoasemaa ympäri Eurooppaa. Suomen ja Ruotsin operoimien mittausasemien ansiosta ilmastonmuutoksen kannalta äärimmäisen mielenkiintoiset pohjoiset alueet ovat hyvin edustettuina. Tällä hetkellä verkoston tiheys ei kuitenkaan ole vielä riittävä maakohtaisten päästöjen tarkkaan arviointiin. Tulevaisuuden tavoitteena on laajentaa mittausasemaverkostoa myös muille mantereille, kuten Afrikkaan, Aasiaan ja Siperiaan.

Satelliittihavainnot ovat äärimmäisen tärkeitä maapallon laajuisen kattavuuden saamiseksi, sillä erityisen tärkeää on seurata esimerkiksi Kiinan ja Intian päästöjä. ICOSissa maanpinnalta käsin tehtävät ilmakehää ja ekosysteemejä kuvaavat mittaukset ovat avainasemassa satelliittien tuottaman tiedon laadun varmentamisessa. Keskeisinä toimijoina ICOSissa ovat Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Itä-Suomen yliopisto.

Icos_Logo_CMYK_Regular

Teksti:
Kuvat:

Tero Pajukallio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *