Tutkimus 15.2.2016

Suomen ilmasto lämmennyt jo kahdella asteella

Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen rajusti maapallon arktisilla alueilla, koska lämpötila nousee täällä kaksi kertaa nopeammin kuin muualla. Syiden ja seurauksien ymmärtäminen vaatii monitieteistä tutkimusta.

Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana yli kaksi astetta. Ilmaston lämpeneminen näkyy jo nyt Suomen säässä ja luonnossa. Keskilämpötilat ovat kohonneet, merenpinta on noussut ja merivesi lämmennyt. Suomen järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Myös puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen on havaintojen mukaan aikaistunut. Samalla kun luonto sopeutuu, eläin- ja kasvilajien tasapaino ja monimuotoisuus järkkyy.

Suomen lämpeneminen jatkuu vaikka päästöt lopetettaisiin kokonaan

Vaikka ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta on vankka, ei muutoksen etenemisen nopeutta tulevaisuudessa voida tietää tarkasti. Ilmastonmuutoksen eteneminen riippuu kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisista päästöistä. Mallituloksia esitetään yleensä kahdelle tai kolmelle kasvihuonekaasuskenaariolle. Korkeiden päästöjen skenaarion mukaan, ilmaston lämpeneminen jatkuu voimakkaana tulevaisuudessakin, kun taas matalien päästöjen skenaariossa lämpeneminen kääntyy laskuun ennen vuosisadan puoliväliä.

”Tällä hetkellä päästöjen kasvu jatkuu niin voimakkaana että edes korkein päästöskenaario ei kuvaa tulevaisuuttamme. Ja vaikka rajoituksia saataisiin tehtyä heti, Suomen ilmaston lämpenee joka tapauksessa vähintään kaksi astetta nykyisestä. Jos taas rajoituksissa ei onnistuta, Suomen ilmasto voi lämmetä jopa neljällä asteella. Päästöjen kehityksen rajoittaminen on yksi tärkeimmistä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kulmakivistä”, Hilppa Gregow muistuttaa.

Päästöjen rajoittaminen on ilmastonmuutoksen kulmakivi

Ilmastonmuutos vaatii monien tieteenalojen osaamisen yhdistämistä

”Ympäristö on kokonaisuus, jossa eri osat vaikuttavat toinen toiseensa. Tämän takia myös tutkimuksessa tarvitaan eri toimialojen välistä tiivistä yhteistyötä, jotta ymmärretään ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia kokonaisvaltaisesti”, toteaa Hilppa Gregow, joka kuuluu myös MMM:n asettamaan sopeutumisen seurantaryhmään.

”Samalla tavoin tutkimustietoa tarvitaan monella eri alalla tukemaan päätöksentekoa, sillä vaikutukset tulevat näkymään laajasti yhteiskunnassa”. Ilmastonmuutos aiheuttaa erilaisia riskejä ja haavoittuvuutta monella eri sektorilla mutta vaikuttaa myös talouteen ja turvallisuuteen.

Yhtenä esimerkkinä eri yhteistyöstä on Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen tutkimus, jossa on selvitetty metsien hakkuiden lisäämisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. ”Metsien biotalous on yksi esimerkki siitä, miten monella eri tavalla eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Laskelmissa pitää huomioida hakkuiden lisäksi, miten ilmaston lämpeneminen, kasvukauden piteneminen ja lisääntyvä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus vaikuttavat puuston kasvuun ja hiilinieluun. Toisaalta lämpeneminen voi puolestaan kiihdyttää hiilidioksidin päästöjä maaperästä tai aiheuttaa muita ongelmia, joita ei vielä täysin edes ymmärretä.”