Tutkimus 29.3.2016

Supermittausasema tuo tietoa liikenteen todellisista vaikutuksista ilmanlaatuun

Lähes liikenteen seassa Helsingin Mäkelänkadulla sijaitsevalla HSY:n uudella supermittausasemalla autot tupruttelevat päästöjä miltei suoraan havaintolaitteisiin.

Helsingin Mäkelänkadun maisemaan naamioitua ilmanlaatuasemaa kutsutaan supermittausasemaksi, koska missään muualla Suomessa ei tehdä liikenneympäristössä yhtä tarkkoja mittauksia. ”Mäkelänkatu on erinomainen ympäristö tutkia ja arvioida liikenteen aiheuttaminen päästöjen muutoksia ja ilmanlaadun kehittymistä, koska liikenteen vaikutus kaasujen ja hiukkasten pitoisuuksiin on merkittävä ja mitattavana on tuoreita hiukkasia lähes suoraan autojen pakoputkista”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Sanna Saarikoski toteaa.

Mäkelänkadun liikennemäärä on suuri ja pakokaasut laimenevat huonosti katua reunustavien kerrostalojen vuoksi. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n mukaan supermittausasemalta saatuja tietoja voidaankin hyödyntää arvioitaessa vastaavan tyyppisten bulevardimaisten kaupunkialueiden ilmanlaatua ja sen kehittymistä tulevina vuosina. ”Vilkasliikenteiset katukuilut ovat paikkoja, joissa jopa typpidioksidille säädetty vuosiraja-arvo ylittyy Helsingissä. HSY:n ja mukana olevien tutkimusorganisaatioiden erikoismittauksilla selvitetään autojen kiristyvien päästönormien ja uudistuvan ajoneuvokannan vaikutusta päästöihin ja ilmanlaatuun todellisissa liikenneolosuhteissa”, kuvailee HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi.

Etenkin keväisin Suomessa kaupunkilaisia vaivaa sankka liikenteen nostattama katupöly.

Helmikuusta 2016 lähtien Mäkelänkadun varressa olleella supermittausasemalla voidaan tutkia laajasti myös muita ilmansaasteita ja niiden ominaisuuksia, mutta Mäkelänkadulla erityisesti liikenne aiheuttaa korkeita saastepitoisuuksia. Mäkelänkadulla noin kolmasosa pienhiukkasista (PM2,5) on peräisin liikenteen pakokaasuista ja katupölystä. Liikenteen aiheuttamat hiukkaset ovat kooltaan hyvin erilaisia. ”Tiivistäen voi sanoa, että kauempaa kulkeutuneet hiukkaset ovat yleensä suurempia kuin polttoperäisistä lähilähteistä peräisin olevat hiukkaset. Liikenteen pakokaasujen vaikutus näkyy lähinnä alle 0,1 mikrometrin kokoisissa hiukkasissa, mutta katupölyhiukkasia on etenkin 1-10 mikrometrin kokoluokassa.”, Saarikoski sanoo.

Vaikuttavatko liikenteen päästömuutokset ilmanlaatuun?

”Ilmatieteen laitoksen tutkimusprojekteissa selvitetään pienhiukkasten kemiallista koostumusta aerosolimassaspektrometrilla. Hiukkasten kemiallinen koostumus kertoo hiukkasten lähteistä ja eri päästölähteiden osuuksista mutta myös niissä tapahtuvista muutoksista”, Sanna Saarikoski kertoo.

Aseman avulla saadaan luotua kokonaiskuvaa siitä, miten uudistuva ajoneuvokanta vaikuttaa ilmanlaatuun todellisissa liikenneolosuhteissa. Tällä hetkellä näyttää tutkimusten valossa siltä, että uudet moottoritekniset ratkaisut, poltto- ja voiteluaineet sekä pakokaasujen puhdistustekniikat voivat vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatuun. Liikenteen kaasumaiset ja hiukkasmaiset päästöt myös muuntuvat ja muodostavat uusia hiukkasia ilmakehässä, siksi liikenteen todellisten ilmanlaatuvaikutuksien arvioimiseksi tarvitaan pitkäkestoisia mittauksia.

Tutkimusyhteistyöllä uutta syvempää tietämystä

Ilmanlaatumittausten tuloksia analysoimalla on mahdollista tuottaa tietoa päätöksentekoa varten. Huono ilmanlaatu on merkittävä terveysriski, sillä pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa nykyään selvästi enemmän ennenaikaisia kuolemia kuin liikenneonnettomuudet. Uusimpien kansainvälisten tutkimusten mukaan kaupunkien ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten terveyteen jopa enemmän kuin aiemmin on arvioitu.

makelankatu_pajukallio (5)

 

Kaikkein haitallisimpina ihmisten terveydelle pidetään liikenteestä suoraan hengityskorkeudelle purkautuvia pakokaasupäästöjä, joille altistutaan myös sisätiloissa,  kun ulkoilman epäpuhtaudet kulkeutuvat ilmanvaihdon mukana sisälle rakennuksiin. Ilmanlaadun lisäksi aseman havainnoista saadaan tutkittua sitä, kuinka paljon liikenteestä peräisin olevien hiukkasten optiset ominaisuudet vaikuttavat ilmastonmuutokseen.

Ilmatieteen laitoksen lisäksi HSY:n supermittausasemalla tutkimusyhteistyössä ovat mukana Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon Oy.