Tutkimus 23.11.2018

Tulevaisuuden Pohjanlahti

Kuva: Anne Savola / Satakuntaliitto

Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan merkittävästi Pohjanlahteen. Jotta alueen elinkeinot ja ympäristö voisivat tulevaisuudessakin hyvin, muutoksia pyritään ennakoimaan tutkimuksen keinoin.

Pohjanlahti on koko maailman mittakaavassa poikkeuksellinen alue. Itämeri on maailman suurimpia murtovesialueita, ja Pohjanlahdella meriveden vaihettuminen makeampaan veteen on erityisen selvää. Merenkurkku on monille merilajeille niiden levinneisyysalueen pohjoisraja.

Myös Pohjanlahden kylmyys ja pitkäkestoinen jääpeite tekevät alueesta erityisen. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen muuttaa Pohjanlahden rantaviivaa ja pohjasedimenttejä. Merenkurkun moreenit ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia.

Kalastus, kalankasvatus ja merenkulku ovat perinteisesti olleet Pohjanlahden alueen merkittäviä elinkeinoja.

”Nykyisin vain noin neljä prosenttia rannikkokuntien työpaikoista liittyy mereen. Matkailullakin on melko pieni työllistävä vaikutus”, kertoo yksikön päällikkö Jari Haapala Ilmatieteen laitokselta.

Jotta alueen käytössä löydetään tasapaino, on huomioitava eri toimijoiden tarpeet, tieteelliseen tutkimustietoon pohjaava merialuesuunnittelu sekä toimintojen sijainninohjaus

Ilmastonmuutos vaikuttaa Pohjanlahdella tuntuvasti olosuhteisiin jäätalvien lientymisestä kalakantojen vahvuuteen. Tulevaisuuden Pohjanlahti saattaa olla entistä houkuttelevampi kohde useiden merialojen toimijoille. Ulappa-alueita voitaisiin valjastaa entistä laajemmin tuulivoiman, vesiviljelyn tai matkailun palvelukseen.

Kestäviä vaihtoehtoja kartoitetaan yhteistyössä

Nopea merialan elinkeinotoiminnan kasvu ja ilmastonmuutoksen seuraukset voivat pahimmillaan johtaa eri toimintojen ristiriitoihin ja vahingoittaa Pohjanlahden luontoa. Haapala johtaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa SmartSea-hanketta, jossa selvitetään, miten Pohjanlahden tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää kestävästi.

Hankkeessa on mukana 40 tutkijaa Ilmatieteen laitoksesta, Suomen ympäristökeskus SYKEstä, Geologian tutkimuskeskuksesta, Luonnonvarakeskus Lukesta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Helsingin yliopistosta, Turun yliopistosta ja Ruotsin ilmatieteen laitoksesta (The Swedish Meteorological and Hydrological Institute, SMHI).

Tutkijoiden työpanoksen lisäksi hankkeessa hyödynnetään alueen toimialojen paikallisten asiantuntijoiden tietämystä. Hanke pyrkii puolueettomana toimijana ylläpitämään toimialojen välistä vuoropuhelua ja tuottamaan tietoa Pohjanlahden kestävän sinisen kasvun hyväksi.

”Jotta alueen käytössä löydetään tasapaino, on huomioitava eri toimijoiden tarpeet, tieteelliseen tutkimustietoon pohjaava merialuesuunnittelu sekä toimintojen sijainninohjaus”, Jari Haapala summaa.

Tuulivoimapuisto voidaan sijoittaa avomerelle

Hankkeessa on koostettu tietoa siitä, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa alueen elinkeinoihin. Tuuliolosuhteissa ei Pohjanlahdella ennakoida muutoksia, mutta yhä suurempien tuulivoimaloiden rakentaminen antaa mahdollisuuden merkittävään sähköntuotannon kapasiteetin nostoon. Jääpeitteen vähenemisen ennakoidaan helpottavan merituulivoimaloiden rakentamista. Toisaalta ahtojäiden muodostuminen voi vaikeuttaa rakentamista joillekin alueille.

”Suurempien turbiinien myötä energiaa voitaisiin tuottaa noin Hanhikiven ydinvoimalan verran. Tähän tarvittaisiin noin 400 tuuliturbiinia”, laskee johtava tutkija Jaakko Heinonen VTT:ltä.

Näin suuren turbiinimäärän sijoittaminen rannikolle ei ole yksiselitteistä, mutta yksi vaihtoehto olisi rakentaa avomerelle yksi tai kaksi suurta tuulivoimapuistoa.

”Hankkeessa on tuotettu laatuaan ensimmäinen vedenalainen luontoarvokartta Pohjanlahdelle. Yhdistämällä tämä kartta tietoihin esimerkiksi linnuista ja saariston maanpäällisestä luonnosta, voitaisiin tuulivoimapuisto sijoittaa alueelle, jolla siitä on mahdollisimman vähän haittaa meriekosysteemin toimivuudelle”, toteaa tutkimusprofessori Markku Viitasalo SYKEstä.

Silakkasaalille etsitään uusia käyttötapoja

Selkämeri on Suomen tärkein silakan kalastusalue. Silakkasaaliit ovat viime vuosina kasvaneet, mahdollisesti lämpimien kesien ansiosta, ja saman trendin otaksutaan jatkuvan. Toisaalta kutupaikkojen heikentyminen rehevöitymisen myötä voi johtaa kannan taantumiseen. Myös rannikon kalojen, erityisesti kuhan ja särkikalojen kantojen arvioidaan kasvavan lämpenemisen myötä. Kuha lisääntyy nykyään jo Oulun vesillä. Sen sijaan merikutuinen siika on vaikeuksissa rehevöitymisen ja veden lämpenemisen myötä ja laji on edelleen uhanalainen.

Silakkasaaliista jopa valtaosa päätyy turkiseläinten ja kirjolohien rehuksi. Kasvatettu kirjolohi on kiilannut suomalaisten ruokapöytiin, ja ruoaksi kalastettu silakka päätyy pääosin itäisen Euroopan markkinoille.

”Korkeamman jalostusasteen tuotteista toivotaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää silakkasaalista, myös ihmisten ruokana”, summaa erikoistutkija Meri Kallasvuo Lukesta.

Kalankasvatuksen mahdollisuudet paranevat

Valtioneuvoston tavoitteena on lähes kolminkertaistaa kasvatetun kalan tuotanto Suomessa vuoteen 2022 mennessä. Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelmassa Pohjanlahti on tunnistettu tärkeäksi kasvualueeksi.

Ilmastonmuutoksen ennakoidaan parantavan kalankasvatuksen edellytyksiä Pohjanlahdella. Veden lämmetessä kirjolohen kasvu nopeutuu ja kasvukausi pitenee. Myös kuhan ja siian kasvatuksen mahdollisuudet paranevat.

”Jos jääpeitettä ei enää muodostu merialueen edelleen lämmetessä, kalojen kasvatus ja talvisäilytys onnistuu myös avoimilla merialueilla. Tällöin rannanläheisiä varastointipaikkoja tarvitaan vähemmän ja kasvatuslaitteistoa ei tarvitse siirtää jäältä suojaan keväisin ja syksyisin”, Meri Kallasvuo kertoo.

Tulevaisuudessa kalankasvatus laajennee avomerelle ja mahdollisesti jopa tuulipuistojen yhteyteen.

Kesämatkailukausi voi pidentyä

Pohjanlahden matkailu on nykyisin suhteellisen pienimuotoista, ja se perustuu alueen ainutlaatuisen luontoon ja kulttuuriin. Pohjanlahdella matkailulle suotuisa kesämatkailukausi voi ilmaston muuttuessa pidentyä ja olla lämpimämpi. Kotimaan matkailun arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan maissa, joiden ilmasto-olosuhteet paranevat.

”Talvikauden lyheneminen sekä lumen ja jään puute aiheuttavat haasteita talvimatkailulle. Toisaalta muuttuva ilmasto voi tehdä alueesta houkuttelevamman kohteen kesäkaudella sekä suomalaisille että ulkomaisille matkailijoille”, ryhmäpäällikkö Kari Oinonen SYKEstä arvioi.

Teksti:
Kuvat:

Anne Savola / Satakuntaliitto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *